LYHYT HISTORIIKKI

Joensuun jaoksen syntysanat lausuttiin 5.11.1971 Joensuulaisen ravintola P-K:n Peräkammari kabinetissa. Jaoksen syntysanoja olivat pöytäkirjojen mukaan lausumassa:

Matti Nevalainen, Sirkka Kettunen,
Jaakko Lintunen,Tarja Nevalainen,
Toimi Pakarinen, Riitta Lintunen,
Seppo Lihavainen, Helka Lihavainen,
Juha Pitko, Unto Hentilä (Ilomantsista),
Seppo Kinnunen, Raimo Koivula,
Sirpa Koivula, Tuula Kinnunen
sekä Kuopion jaoksen silloinen jaosporvari Pauli Rämä vaimonsa Tamara Rämän kanssa.

Aikakirjat kertovat perustamisen taholta seuraavaa:

Ilmoitus 3.11.1971 Karjalan Maa lehdessä Asiaa lukijalle palstalla:
” Rättisitikka killan jaosto Joensuuhun
Joensuulaiset ”rättärit” eli Citroen 2CV:n omistajat ovat liittymässä yhteen. Ensi perjantaina 5.11. klo 20.00 P-K:n Osuusliikkeen ravintolan Peräkammari kabinettiin kutsutaan kaikki Joensuun ja lähiympäristön ”sätkäkoneen” omistajat tai haltijat. Tilaisuudessa perustellaan paikkakunnalle 2CV killan jaosto.
Jaoston tehtävänä tulee olemaan ennen muuta tilaisuuksien järjestäminen joissa sydän kylmänä pohditaan ”sitikkaan”, sen käyttäytymiseen sekä asiaa läheltä ja kaukaa sivuavia asioita jne. Tarkoitus on myös järjestää liikennekilpailuja, jäärata-ajoja, rättisitikan mainoskampanjoita, valtakunnallisia 2cv tempauksia ym.
Jaostoon toivotaan liittyvän kaikki 2 cv:n omistajat tai haltijat ympäri maakuntaa. ” Nimimerkki ”Sätkäri”

Ja sitten katkelma uutisesta 11.11.1971 Karjalan Maa lehdestä
”Rättärikilta perustettiin Joensuuhun
Perjantai-iltana nähtiin joukko tunnettuja ja tunnustettuja Citroen 2CV:n omistajia marssivan P-K:n Peräkammariin. Illan vanhetessa saatiin kuulla, että mainitut ”sätkäkoneen” kuljettajat ovat voimansa tunnossa perustaneet paikkakunnalle 2CV killan jaoksen.
Perustetulle jaostolle valittiin jaosporvariksi Matti Nevalainen, skribaksi Sirkka Kettunen, kirstumestariksi Kari Pesonen ja tilien tarkastajiksi Jaakko Lintunen ja Toimi Pakarinen.
Tilaisuudessa päätettiin, että jaos kokoontuu joka toinen keskiviikko P-K:n Peräkammariin.”

TAPAHTUMAT

Kuten nimimerkki ”Sätkäri” Karjalan Maassa mainitsi, jaoksen eräänä tavoitteena oli järjestää 2CV:n haltijoille ja omistajille 2CV henkisiä tapahtumia ja kisailuja.
Samana vuonna ennätettiin vielä järjestää pikkujoulu ravintola P-K:n Leijona kabinetissa ja ulkoilutapahtuma heti seuraavana aamuna alkaen kello 10.00. Erityisesti tuo pikkujoulun jälkeinen ulkoilutapahtuma jäi minua mietityttämään. Harmillista ettei tarina kerro, kuinka runsas oli osallistuminen näihin ensimmäisiin tapahtumiin. Varsinkin kun poisjääneille oli määrätty 10 mk:n sakko.

Vappu
Vapun aattoa juhlittiin Vappuriehan merkeissä ainakin vuoteen 1980 saakka. Paikkana oli useimmin Rakennusmestareiden maja Aavarannalla. Sittemmin jaoslaisilta keskitetty Vapun aaton juhliminen on jäänyt ja syitä voi vain arvailla. Mutta mieleeni tulee se vanha lausahdus, että kun illalla ottaa hilpeänä kaljaa niin on aamulla kalpeana hiljaa. Niinpä jonkunhan se pitää ajaakin. Joten kun Rätinrepijäisajo astuu mukaan kuvaan vuonna 1979 saavat iloiset Vappuriehat jäädä.
Rätinrepijäisajo eli Vappuajelu on koonnut paikallisia 2CV harrastajia vuoden tapahtumista eittämättä eniten. Parhaimpina vuosina ajelulle on osallistunut yli kolmekymmentä autokuntaa. Viime vuosina ajelulle on lähtenyt hieman reilut 20 ajokkia, määrää voi pitää erittäin tyydyttävänä.

Kesäretket ja Kokoontumisajot
Yhteisten kesätapahtumien perinne on muotoutunut kesäretkistä ja st –ajoista. Jaoksen alkuvuosina matkailtiin joukolla kesäretkille. Ensimmäinen kesäretki ajettiin –72 Pielisen ympäriajon nimellä, kesäretkiä tehtiin mm. Ruhkarannalle (-74) ja Kultakiveen (-75 ja -76).
Kolin Koukerot esiintyy ensimmäisen kerran omana tapahtumanaan vuonna 1977. Kolin Koukerot ja Mäkilehdon leirintä saavuttivat Joensuulaisten ja vierailevien 2CV harrastajien suuren suosion, pitäen sen aina vuoteen 1983 saakka. Baitöwei - Esillä oleva Joensuun joutoviikkojen tunnus ” Valamiissa mualimassa ei oo kiire mihinkään…”. On syntynyt Joensuun joutoviikko tapahtumassa Kollilla vuonna 1980.
Kun koukerot 1984 siirtyivät Kolilta, oli myös aika vaihtaa tapahtuman nimeä. Karjalan Koukerot olivat syntyneet. Aikakirjojen mukaan Karjalan Koukeroita on pidetty Möhkössä, Ruhkarannassa, Pajarin Hovissa, Piitterissä, Harilassa, Kolin leirintäalueella, Hyvärilässä, Harilassa, Rauansalossa ja Höytiäisen rannalla JousiVarparannassa.
Tapahtumapaikat ovat olleet monen tasoisia. Joissakin saunapolulle on kasvanut uhkaavia nokkospilviä. Ja joissakin matkaa on tullut estämään tukkipinoja. On ollut tapahtumia, jolloin ukkosmyrsky on meinannut riipiä teltatkin ympäriltämme, ja tapahtumia jossa helle on hellinyt tehtävärasteilla kierrelleitä kuljinkuntia.
Joensuun järjestämiin kokoontumisajo tapahtumiin on kuulunut useimmiten perhehenkinen st –ajelu. Joinakin vuosina reitille on väki päässyt jalkaisin (mm. Möhkö tulee ensimmäisenä mieleeni). Kuitenkin useampana vuonna on myös sätkäkone saanut töitä kuljettaessaan kisailijoita rastilta rastille. Tehtäväasemien kirjo on ollut moninainen. Jossakin kisassa on pelastettu hukkuvaa, kun taas jossakin on mittailtu piippujen pituuksia. Miehittämättömät tehtäväasemat ovat olleet Joensuulainen erikoisuus. Viime kesän 2001 Koukerot pidettiin Isämestarin rallin nimikkeen alla. Killan Raati oli mukana kisan järjestelyissä.
Karjalan Koukeroita ei voi sivuuttaa mainitsematta perinteistä puujalkaviestiä, jonka juuret juontavat aina Joensuun joutoviikolle saakka. Iltaohjelman yhtenä kohokohtana on ollut tuo mainio kamppailu arvokkaasta pronssiin valetusta Sätkä kiertopalkinnosta. Palkinto on matkannut pitkin poikin Suomea palatakseen joka kesä kuitenkin ottamaan vauhtia Karjalan Koukeroista. Viime kesänä puujalan kiertopalkinnon nappasivat Artsi Karttunen KeSu ja Ari Suloranta Hyristä.

Muut tapahtumat
Kiltakansan suurimman ja kauneimman tapahtuman isännän kunnian on Joensuun jaos saanut kahdesti. Möötti on järjestetty Joensuussa vuosina 1978 ja 1997.
Korjaus ja huoltotapahtumia on järjestetty lähes vuosittain jo jaoksen alkutaipaleelta lähtien. Paikkoina on ollut niin Puntarikoskea, Nevalaisen Ollin tilalla, unohtamatta nykyisen Jakari-Ollin tallia. Timosen Auton mainiossa hallissa on monen rättärin kevätkunnostus saanut uutta potkua. Öljypisteen ja Rengas-Experttien öljynvaihdot ja rengas kahvit ovat tulleet viime vuosina jaoslaisille myös tutuiksi.
Pikkujoulut ovat kuuluneet myöhäiseen syksyyn niin aikuisille kuin jaoksen alkuvuosina luonnollisesti myös lapsille ja lastenmielisille. Näyttää kuitenkin, että viime vuosina pikkujoulujen pito into on hieman hiipunut.
Syksyisiä Grilli-iltoja on vietetty mm. Mertalammella, jonka kuuma kiuas ja vielä kuumempi löylyvesi on jättänyt unohtumattomia jälkiä mieliimme ja nahkaamme. Huhmarin vesittely tapahtuma on jättänyt mukavia muistoja myös mieliimme. Unohtamatta tietenkään mainioita rosvopaisteja Pyytivaaralla. Ovatpa jaoslaiset päässeet kerran oikeaan linnaakin, siis tutustumisretkelle Hammaslahden vankilaan.
Jaos on vieraillut lukuisia kertoja tutustumassa niin taiteeseen kuin tekniikkaankin eri muodoissaan. Viimeisinä mieleeni tulee Eero Järnefeltin mainio Koli aiheinen taidenäyttely Joensuun Taidemuseolla. Ja tekniikan puolelta, syksyinen vierailumme Automuseolla.
Maailmankokousmatkat ovat kuljettaneet Joensuulaisia rättäristejä aina 1. kansainvälisestä Citroen ystävien tapahtumasta Puumalan pistohiekalta, seitsemän maan vaelluksen kautta 10. maailmankokoukseen Nurmeksen Hyvärilään ja siitä aina 13. maailmankokoukseen Itävältaan.
Ulkomaan matkailu on kiinnostanut jaoslaisia muutoinkin kuin maailmankokous matkojen osalta. Jaoksen jäsenet ovat järjestäneet omatoimiretken rättäreillä mm. Leningradiin -73 seitsemän auton voimin ja 1984 viiden kulkimen voimin.
Jatkuvuutta toimintaan on haettu pienillä mutta hyväksi havaituilla toimilla ja tapahtumilla. Katson, että säännöllisillä kuukausikokouksilla on edelleen oma paikkansa jaoksen toiminnassa vaikkapa kahvittelu paikalle ei ennättäisikään muutamaa tulenkantajaa enempää.

Toiminnan johto
Seuraavassa käsittelen vain jaosporvari historian vuosien varrelta. Käytössäni olevat arkistot ovat virkamiesten osalta alkuvuosilta hieman puutteelliset.
Kunniajaosporvari (vuodesta 1982) Matti Nevalainen veti jaosta ensimmäiset kymmenen vuotta alkaen 1971 aina vuoteen 1981 saakka. Matin jälkeen puikkoihin hyppäsi Kari U. Pesonen, jonka luotsaamana jaos purjehti vuoden 83 loppuun saakka. Olavi Partala toimi jp:nä vuosina 84 ja 85. Ulla Pennanen otti jaoksen vetovastuun vuosiksi 86 – 88. Alpo Hakkarainen toimi jp:n tehtävässä vuosina 89 – 90. Kari Halonen toimi jpnä vuodet 91 92 ja 93. Heikki Suutarinen otti jaoksen vetovastuun vuosiksi 94 ja 95. Päivi Määttä toimi jaosporvarina vuodesta 96 vuoteen 99. Allekirjoittanut valittiin jaosporvariksi vuoden 2000 vuosikokouksessa ravintola Neliapilassa.
Matti Nevalainen 71 – 81 10 kautta
Kari U Pesonen 82 – 83 2 kautta
Olavi Partala 84 – 85 2 kautta
Ulla Pennanen 86 – 88 3 kautta
Alpo Hakkarainen 89 – 90 2 kautta
Kari Halonen 91 – 93 3 kautta
Heikki Suutarinen 94 – 95 2 kautta
Päivi Määttä 96 – 99 4 kautta
Kari Halonen 00 - ...

LOPPUSANAT

Kaluston ja jäsenistön ikääntyessä kuvainnollisesti käsi kädessä tai pikemminkin käsi vaihdekepin nupilla. Haluan muistuttaa vielä jatkuvuudesta ja siitä, että näitä mainioita kulkimia pysyisi mahdollisimman paljon ajokuntoisina myös tulevina vuosikymmeninä.
Valtion harjoittama autoveropolitiikka, käyttömaksun muodossa tai syntymässä oleva Euroopan Unionin romuautodirektiivi aiheuttaa pään vaivaa ajoneuvo harrastajille. Nähdäkseni ne ovat konkreettisempi uhka harrasteellemme kuin ns. ukkoutuminen ja akkautuminen. Näissä kysymyksissä aika tulee näyttämään kuinka rättärin meidän huostassamme kävi.
Aikakirjoja selattuani ja arkistoja purkaessani olen tullut toteamaan, että Jaoksen toiminta on ollut ja on edelleen viriiliä. Mukaan on tullut aromia ja rauhallisuutta, kuten hyvään viiniin sen vanhetessa.

Kari Halonen Joensuun Jaoksen 30 -vuotisjuhlallisuuksien aikoihin v. 2001