23.3.2009
Nykiminen kiusasi siinä määrin, että otin kaasarin irti ja leikkelin sen juurelle uudet tiivisteet jotka lätkäsin kiinni tiivisteliimalla. Entiset liimat oli nuljuuntunu ihan limaksi kaasarin tulviessa koeajolla ja osa oli varmaankin kulkeutunut luonnollista reittiä poijeskin - imuilman mukana palotilaan ja pahanhajuisena savuna taivahalle. Huomenissa nähdään onko vaikutusta aisahan. Toivoen parasta, peläten pahinta, tässä tänään nyt ja näin.
15.3.2009
Tänään kursin kasaan etupenkin rungon parista risasta ja yritin vielä parannella etulokasuojien istuvuutta. Nehän tosiaan oli mallia Very Bad Fit! Kiinnikkeet tein jo kesällä uusiksi vaan vieläkin ne rojotti liian levällään, syynä oli sisälokarien mittafibat.
Leikkasin kylmästi sisälokarien alareunasta 1 cm poijes molemmilta puolilta, tein uudet taivutukset ja nyt saattaisi olla jees. Valopukkia kun vielä hiukkasen fiilaisee niin keula on vihdoinkin bueno eli ok.
14.3.2009
Kävin Onttolandiassa vaihtamassa Pakuun uuden yksi kurkkuisen kaasarin, viimevuotisen Cassiksen kimppatilauksen peruja - Made in Argentiinalandia, sekä purkamassa ylimääräisiä mittareita poijes. Siivosin myös valkosivut talteen, paljon sympaattisempi on harmailla vanteilla ilman ylimääräisiä krumeluureja - etenkin kun ryvettyvät tälleen rapatalvella heti ihan hirveeks.
Kaasarin vaihto meni kätevästi, mutta koeajolla se pirulainen tulvi ku Vääräjoki - neulaventtiili tai koho jumisa tai roska jossain. Paku hyytyi puolen kilsan päähän pajalta, enkä ilenny soitella ketään kaveriksi. Työntelemään joutui siis isseksensä puolisen kilsaa vaan onneks oli sula tie, piti Converse. Vaiva tokeni avaamisella ja valohoidolla. Jalpo kyllä varotteli jotta kerjään verta nenästäni kun pyörittelen Solexia pitkin lattioita ylös & alaisin vaan besservisserinä nimittelin häntä nalkutavaksi keski-ikäiseksi naiseksi ja jatkoin kolistelua 🙂 No, paha sai palkkansa, taas.
Pakokaasut mittailtiin ennen ja jälkeen, vanhalla kaasarilla n. 2 ja samoihin taisi jäädä uudellakin. Tehtaan säädöillä näytti mittari 8 (kuva). Ajellaan nyt ensteks ja säädetään kun on tullut tutuksi.
Viime viikolla tuli myös kromatut takapuskurit saksojen maalta jotka vois joskus, seuraavan restauroinnin yhteydessä viimeistään, vaihtaa taakse. Hienot ja mainiot ovat ne. Samanlaiset taitaa muuten olla yhessä Oululaisesa 50 -luvun puna-harmaassa sikasiistissä AZU:ssa.
Mittarinlukema 27792.
4.3.2009
Oviverhoilut oli seuraava projekti eli 4 mm vaneria muutamia metrejä, jotka sahasin mallien mukaan sopivaan muotoon vot! Muutaman päivän metsästelyn jälkeen löysin mitä hain, eli tukevaa klassista säkkikangasta. Juu, sitä piikikästä hiertävää maitokahvin väristä. Verhoiluliikkeestä löytyi lopulta, kun oli ensin kiertäny kaikki Eurotrikoot ja Rätti & Lumppu -valinnat. Hinta riittävä.
Siitä meinasin tehä KAIKKI verhoilut, ml. penkit - matkustusepämukavuuden maksimoimiseksi tietty! Jostain pitäisi saada malliksi ovia kiertävät soirot niin voisi nekin silputa valmiiksi.
Tälleen tänään.
Paitsi juu, kävin Homonetistä piiskojen ja korkokenkien lisäksi sulakerasioita parikin eri variaatiota ja metritolkulla piuhaa kaikissa sateenkaaren väreissä. Nyt sitten vot.
1.3.2009
Sähköleikit jatkuu. Pakko oli levittää koko viuhka lattialle ja ruveta mittarin kanssa tsekkaamaan johto kerrallaan mikä menee minnekin. Hommaa helpotti jonku verran kun kylmästi keräsi kaikki laitteet jotka rytöön pitäisi kytkeä. Joitain kummallisuuksia sinne jää vielä vaan kokeillaan sitten tarkemmin kun saapi miinuksenkin mukaan...