30.12.2014
Apina läks mutta raivo jäi, onneks. Eilen sitten keräsin kimpsut ja kampsut ja lukitsin itteni Liiteriin ohjausakselin, haitarikumien, lämpöpuhaltimen ja kaulimen kanssa.
Irtogummi oli mukavasti venynyt putki-kaulin-patentissa ja yritin ensin ängetä sitä matopyörän päästä koska tapin yli ujuttaminen meni viimeksi pershellensä, vaan vitud se minnekkään menny – jumahti n. 1/3 matkan jälkeen ja sitten alkoi helevetinmoinen mekkala ja rimpuilu että sain peruutettua haitarin ehjänä poijes. Ärh.
Noo, seuraavaksi ujutin ulos jo paikallaan olevan ”helpomman” puolen gummin ja tungin venytellyn version tapi juureen asti. Sen jälkeen alumiiniputken puolikas kumin alle ja sitten kaulin 🙂 Ja sitten lämpöä ja lubrikaatteja! Paljon!
Tällä patentilla ja pienellä vänkäämisellä pääsin siihen , että suojaputken & kumin reuna ylsi tapin yli ja sen jälkeen ujutin vaan tappia pidemmälle suojaputken alle kaulinta samalla pois nyhtäen. Puolivälissä ujutin vastapuolelta toisen aluputken puolikkaan gummin alle, vasaran varrella vänkäsin sopivalle korkeudelle ja jatkoin tapin ujuttamista vuorostaan sen puoliskon alle… Ja sitten taas lämpöä ja lubrikaatteja! Paljon!
3 tuntia myöhemmin vittumaisemman puoleinen kumi oli paikallaan.
1 tunti myöhemmin oli helpompi kumikin paikallaan.
Pakko on sanoa että olipahan vittumaisin, tympein, turhauttavin, paskamaisin ja idioottimaisin homma mitä olen ikinä, koskaan tahi milloinkaan koko tähänastisella autoharrastusurallani päässyt tahi joutunut tekemään.
Haista sinä Ranskamanni, joka em. härvelin suunnitelit, oikein höyryävän kuuma krapulapaska! Tulehan Mutalaan niin potkasen munille.
Seuraavaa jännää vartoova ID –mies päättää raporttinsa tähän.