Siirry sisältöön

BodyRepairManual_471  DS19Parts  DS19Manual

 

22.1.2015
Pakkasta taas vaihteeksi about 100 -astetta eli ID -hommat ei juurikaan ole edistynyt. Internetin ihmemaasta löytyi 3 mainiota maniskata jotka lisäsin tuonne Manuals -sivulle, mutta saa ne tästäkin klikkailtua eli:

ID19-DS19 BODY REPAIR MANUAL
DS19 SPARE PARTS CATALOG
DS19 REPAIR MANUAL

Etenkin tuo Body Repair Manual on erittäinkin mukavaa ja luettavaa, suositam!

Keltuainen etenee mukavasti.
Käytössä siis lämmin talli jossa ei saa hitsata eikä rälläköidä, mutta kaikki muut askareet onnistuu. Parasta tässä on että talli on n. 500 metriä meikäläisen työpaikalta eli 45 minsan ruokatunnin aikana kerkee askarrella 30 minsaa ja siinä ajassahan kerkee mitä vaan. Kuskin jalkatila on putsattu, lotrattu fosforihapolla ja pohjamaalattu sinkkimaalilla. Viikonloppuna pitää hurauttaa täällä pihassa hitsaamassa paikat ja sitten takaisin sisälle maalaushommiin.

Tuuletusluukku revitty irti ja hommattu paikkamaalit sitä sävytyksessä hyödyntäen. Konepellin saranan rakoset putsattu ja lotrattu ruosteen muuntimella. Taitaa asettua ihan koriliimalla, vaan tilanne varmistuu kun nykäisen konepellin vege.

Hiljaa hyvä tulee, eli kiire tulee vasta maaliskuun viimeisenä viikonloppuna kun häätöpäivä lähestyy 🙂

 

 

IMG_7201 IMG_7200

19.1.2015
Keltuainen siirtyi sitten 17.1.2015 klo. 14:15 virallisesti meikäläisen haltuun ja koska siinäkin, yllätys-yllätys, näköjään riittää tekemistä niin kirjataanpa nekin sitten muistiin. Mutta ensin esittely.

"Keltuainen"

Citroen 2CV6 AZKA
- valmistusnumero: 60KA3626
- käyttöönottopvm 21.4.1980
- mittarinlukema: 67973
- alkuperäisväri: AC 437
- rekisterinumero: GFT-846 (edellinen UMK-359)
- moottori: AK2, 0504050350

Historiasta on sen verran tietoa, että kulkeutunut n. 6 vuotta sitten Pääkaupunkiseudulta tahi sen välittömästä läheisyydestä Raumalle, jossa neitokaisen kesäautona.

Pari vuotta sitten oli kuulemma kone päästänyt hassun äänen ja matka oli katkennut. Sätkä kuljetettu paikalliseen valtuutettuun Citroen huoltoon (Huoltokorjaamo Friman Oy), jossa vaihdettu keulille tehdasuusi kone. Oli jäänyt öljyt tarkistamatta ja entinen leikannut kiinni! Nykyisellä koneella ajettu n. 6000km.

Raumalta Keltuainen päätyi Joensuuhun kesällä 2014, mutta monenlaisten sattumien jälkeen päätyi myyntiin ja lopulta miullen.

Jossain vaiheessa hää on seissyt pidemmän aikaa ja rekisteröity uudelleen vuonna 1997 jolloin sai tuon ruman EU -kilven. Tai kilvet.

Ensihuuman ja -hämmennyksen laannuttua ainakin seuraavaa tehtävä ennen aktiivista käyttöönottoa eli TODO -listaa
- kolmiokotelossa pientä paikkausta kabiinin puolella, lisäksi skraabaus, suojaus & maalaus
- kuskinpuolella takaoven takareunan kohdalla kynnyskotelossa pikku reikä, paikattu huonosti
- tuuletusluukku ihan paskana, uusi tuli onneksi mukaan
- konepellin sarana korin puolelta irvistää, ei paha
- konepellin sarana pellin puolelta irvistää kans, ei paha
- etupuskuri fixattava
- öljyt, suodatin
- jarrut
- etulokareissa muutamia reunarepeämiä,
- verhoilut fixattava
- matot uusittava
- katossa pari reikää, pieniä onneksi. Näköjään samaa skeidalaatua on katto, jollainen meillä oli Punikissa aiemmin. Pitkät -saumat irvistää ja valo kuultaa urista läpi vaikka katto ei ole edes auringon korventama. Moitimme.
- metriäkään en ole ajanu eli saa nähdä mitä muuta ilmenee...

Hiivatti kun nyt on vähän liian monta romurautaa yhtä aikaa tulessa, ID:tähän miun piti laittaa vaan kun Keltuaisen mukana tuli ilmaiseksi lämmin talli 1.4.2015 saakka niin pakko tehhä tämä alta poijes...

Perseest olen.

IMG_7049

1.1.2015
Aattona ajeltiin ID:llä sukuloimassa ja raketteja kattelmassa ja hyvin pelitti, yllätys pyllätys! Takapenkille kapusi kaksi aikuista ja perä hiukkasen laski, jonka jälkeen Dr. Hydepump hurahteli ja persaus nousi niin kuin pitääkin, jeh! Vihreän läntin jätti etupuolelle, siihen ohjausventtiilin kohdalle kun siirryttiin seuraan osoitteeseen - reviiri merkattu.

Tänään jatkui keli suotuisana joten eiku ID -tallista ja hydepuolta tutkailemaan - sisäistä vuotoa yritin paikallistaa kaikki hyvät ohjeet päässä myllertäen, paluu puolen kymi kuohusi vuolaana. Takakokoojapussit oli ensimmäinen kohde ja ne oli kyllä löysät lörttöset, muoviputket nitkutin irti eikä sieltä mittään silmille suihkunnut eli takasyllinterien pitäis olla ok. Etupäätä en päässy tsekkaamaan kun suojapellit on paikoillaan, mutta säätelin jousitusta eri korkeuksille ja lorotus ei siitä paljoa muuttunut eli eikös se viittaisi sitten ulospäinkin vuotavaan ohjaustehostinhärdängeliin?

Seoksia rukkasin hiukkasen laihemmille, hiukka mustaa puskee edelleen ja bensakin haiskahtelee. Lakkasi savu ja döfiskin tosin hetkeksi kun bensa loppui. Koeajolla.

Lohjalta tuleen paketin availin ja sieltä löytyi siisti LHM -säiliö ja akkuteline joille molemmille on pienen putsauksen jälkeen käyttövä. Säililössähän mulla on reikä ja akkuteline diy-häkkyrä.

Päivän pimetessä siirryin sisähommiin ja purin & putsailin etupään hydeosasia. Ohjausventtiiliin kandeisi melkein ettiä huoltosarja ja vaihtaa kaikki tiivisteet & teflonit suosiolla, kun ovat melkoisen helposti vaihdettavissa ja ei tartte purkaa mitään liian monimutkaisia insinöörityön mestarinäytteitä.

Jarruventtiili olisi asennusvalmis, sen mitä nyt siitä ymmärrän niin ei ole hapettunut eikä urilla tms. ja sekä etu- että takapään gummit ovat oivallisessa kunnossa...

Semmone oli ID -ukkelin 1.1.2015.