21.7.2016
Tänään viimeistelin eilen aloitellut ruostevammojen korjaukset kunnollista ruostesuojailua unohtamatta. Sen verran reilusti tuli tungettua kotelosuojaa c-pilariin että valui vielä iltasellakin pitkin kuskinpuoleisen takalokarin vesiuraa 🙂
Kuskinpuoleisen vilkun jouduin kanssa fiksailemaan kun maapiuhan peeveli napsahti poikki vaan onneksi löytyi Romukaupan pikkutoho jolla tinan sai tarttumaan muutamalla suhauksella.
Takaluukun paikoilleen sumplaaminen oli päivän ns. hankala paikka eli yksin äheltäessä oli melkoinen peippaileminen ettei rikkonut takalasia tahi raapinut maalipintoja mutta kyllä sekin lopulta asettui.
Kun katiska oli muutamia kromiluikeroita lukuunottamatta kasassa, suoritin varovaisen letkupesun ja uskomatonta mutta penkit pysyivät kuivina eikä etujalkatilaankaan lirissit tippaakaan. Siistiä!
Takaosaston tiiviyttä en muistanu tsekata, mutta katellaan kun katellaan. Seuraavaksi olisi sitten 123:n asennus vaan taitaa venähtää hiukka pidemmälle kun pukkaa muuta mukavaa jollei mukavampaakin.
20.7.2016
Nyt "Vuoden paras viikonloppu" eli Ilosaarirock on onneksi visusti menneisyyttä, itellä em. viikonloppua edelsi liuta Tekramütisch & Kamelikeikkoja, joten tuohon hommaan hurahtikin sitten kaikki em. aikavälin illat.
Kuopion kuoma pölähti kylään ti. 12.7. ja aloitimme välittömästi kattotiivisteen vaihtourakan. Tiiviste, katto, kromiosat ja vähän kaikki niiden lähistöllä sijaitsevat auton osaset oli turattu kiinni toisiinsa sikafleksilla, silikonilla ja kaiken alla lymyili ID:n oma "Mastic". Kaikki piti riipiä, raapia ja silpoa että katto lopulta irtosi. Koko ajan piti olla varpahillaan ettei turmele hyväkuntoista kattoverhoilua tahi valkoista lasikuitukattoa.
Taisipa olla jo ke. 13.7. kun katto oli vihdoin irti ja pötköllään heinikossa. Pienen suojausoperaation jälkeen alkoi silmitön kattokaaren ja katon reunojen puhdistus. Katossa oleva metallikiinnike/vahvike oli paljon enemmän ruosteessa kuin ID:n kattokaari, johon loppujen lopuksi piti laittaa vain yksi paikka. Katon metallikiinnike/vahvike putsattiin huolella ja vetäistiin päälle kunnolliset epoksit. Kuskin oven yläpuolella oleva n. 1-1.5cm rokoma korjattiin loppujen lopuksi kemiallisella metallilla. Kaikki paikat vedettiin ensin 2 kertaa Dinitrolin fosforihapolla ja sen jälkeen epoksit päälle. Aikataulujen vuoksi mm. Dinitrolia lotrattiin aamuyön pimeinä tunteina, että kaikki olisi valmiina seuraavan päivän askarteluihin.
Turaamista jatkettiin pitkälle viikonloppuun ja kaikki oli asennusvalmiina maanantaina klo. 9:00 kun säntäsimme hakemaan pari tuubia Bostikin Butyl Mastic 1590 -tököttiä. Kuulemma parasta mitä pilkkahintaan saapi.
Kattoa soviteltiin ensin kuiviltaan ja sehän lopsahti todella nätisti paikoilleen. Seuraavaksi Bostikit uriin ja lopullisen asennuksen kimppuun. Alku meni hienosti ja siististi vaan sitten katto jäi hieman vinoon. Lisää miehiä ja voimaa jolloin apumiehen puoleinen tiiviste nuljahtikin kyljelleen 🙁
Tiivistettä yritettiin ujuttaan oikeaan asentoon varovasti kattoa raottamalla vaan nyt Bostik alkoi pursua ja sotkea joka vit*n paikan. Hirveetä töhnää! Joka puolella roikkui mustia tahmaisia rihmoja jotka tarttuivat joka paikkaan ja sotkien kaiken. Perkle.
Noh, katto irti ja selälleen heinikkoon. Tiiviste kattoon ja uusi yritys. Eipä ollut helppoa enää, Bostik jatkoi sotkemistaan ja kerkesi jähmettyä sen verran että kun kattoa puski uraansa ja hellitti vähänkin painetta niin sepä ujuttautuikin takaisin lähtöpisteeseensä.
Lopulta meitä oli jo 3 raavasta miestä ja mie kattoa paikalleen sovittamassa ja kyllähän se lopulta asettui. Butyyliä kurkkii vähän kromien reunoilta ja sieltä sun täältäkin. Sanoisin että 75% onnistuminen ja se saa riittää.
Trumpetteja irrotellessa löytyi kuskinpuolelta ruostetta niin paljon että siihen oli puututtava eli nyt olen parisen päivää leikannu huonoja peltejä vege ja kursinut sormet verillä paikkoja huonojen kohtien tilalle. Tänään sain viimeiset suljut paikoilleen ja suojattua. Huomenna pintamaalia, kotelosuojaa kunnolla pilarin sisään ja kokoaminen jatkuu.
Ai niiiiiii, meinasi unohtua. Lauantaina käytiin pienellä ajelulenkillä moikkailemassa Lehmon Studiogurua ja tulomatkalla lunastin Ilosaarirockiin juhlimaan tulleelta Sitikkapuoskarilta 123:n ID:hen, kohta nimittäin kipunoi!
Kiitokset mukana painijoille, etenkin Kuopion ukolle 🙂
7.7.2016
Toista lomapäivää pukkaa ja tänään uskaltauduin ottamaan ratkaisevan askeleen eli nikersin entisen pumpun hiitehen, ruuvasin siitä ne muutamat puuttuvat kiinnityspultit ja asensin huolletun pökäleen paikoilleen.
Painepuolen putken tiiviste lensi jonnekin hittohon enkä löytänyt sitä mistään, pihalla remontoinnin parhaita puolia, vaan onneksi löytyi vielä yksi käypäinen jonka sain kuin sainkin paikoilleen pujoteltua.
Lievää toivoa pumpun toiminnasta oli sillä eilen kokeilin sitä irrallaan porakoneella pyörittämällä ja kyllähän se LHM:mää sylki niin että kaikki vaatteet piti viedä pesuun ja pajaakin sai useemmalla rievulla jynssätä.
Noh, pumppu paikoilleen ja kone käyntiin. Paineventtiili oli vielä tässä vaiheessa kiinni, kuuntelin ja kattelin vaan että hihnat kulkee nätisti eikä pumpusta kuulu ylenmääräisesti metakkata. Kaikki tuntui olevan ok joten 12mm avain käteen ja venttiili kiinni.
Pumppu hurahteli muutaman kerran ja rauhoittui. Vuotoja ei näkynyt joten eiku korkeuden säädin ajoasentoon ja venttailemaan. Normaalit hurinat, ID nousee oikealla korkeudelle ja kaikki edelleen OK.
Tässä vaiheessa otin sitten videon pätkän joka tuolla alhaalla luuraa. ID ajokorkeudessa, pumppu juuri hurahtanut ja meni yli minuutti ennen kuin hurahti uuudelleen. Eikös se ole aika jees?
Koeajolle en kerennyt kun pamahti taas hirmuinen ukkosmyrsky ja myräkkä vaan huomenna lissää. Sillo on 3. lomapäivä.
5.7.2016
4 tunnin Tekramütisch -treenien jälkeen könysin vielä hyde-pumpun kimppuun ja purin takapään vielä kertaalleen. Prikalle löytyi paikka ja sain paketin vielä läjäänkin. Jes!
Sen jälkeen rasvasin etupään laakerin h-u-o-l-e-l-l-i-s-e-s-t-i, pujotin tiivisteen, tiivisteprikan ja pölysuojan jonka jälkeen pyörittelin pumppua porakoneella (video alla) ja sehän peeveli tuntui toimivan noin niin kuin silmämääräisesti ihan järkevästi! Kaikki männät liikkuivat, ylimääräistä metakkaa ei kuulunut ja painepuolella tuntui selvää puhkumista!
Sovittelin hihnapyörää paikoilleen ja sekin tuntuisi asettuvan ihan ok.
Seuraavaksi yritin naputella paikoilleen sitä hemmetin kupua ja se menikin puolisen senttiä ihan kivasti vaan sitten nuljahti vinoon eikä suostunut enää liikkumaan mihinkään suuntaan. Lutrasin LHM:ää saumaan ihan simona ja naputtelin ja taputtelin pää punaisena kumivasarasta muruset sinkoillen vaan ei liikahda lain. Päh 🙁
Tänään sitten jatketaan, kaivelin jo valmiiksi esille irroitustyökalun eli pitänee aloitella kuvun asennus ihan alusta. Toivottavasti se nyt lähtee poijes viduilematta, siistin ja maalasin sen jo niin zöpöksi jotta kävisi vaikka koriste-esineeksi!
Hitto kun olis joku wanha kansakoulun höyläpenkki, jossa sen saisi puristettua paikoilleen hellävaroen ilman turhaa rusikointia...
4.7.2016
Mahtavien Karjalan Koukerot 2CV -kinkereiden jälkeen äkersin vielä iltapuhteina tovin hydepumpun parissa päästen kokoamisessa ihan loppumetreille kunnes huomasin että multa jäi jostain hökötyksen pääakselilta ylimääräinen teräsprikka. Prkle.
Kolusin kaikki pärkeleen projektikuvani ja ziljoonat pdf:ni ja korjaamo-opukseni vaan missään ei ole purettu pääakselin päässä olevaa lieputtavaa vekotinta, joka painelee rungossa olevia mäntiä, jotka taasen puskevat LHM:n kovalla paineella D-sarjalaisen hydrauliikkakiertoon.
Hermojen kiristyttyä katkeamispisteeseen luovutin ja menin sänkyyn seljälleni mököttämään. iPAD mahan päällä. Ja kappas, Youtubestahan löytyi kuin löytyikin 3 -osainen videosarja jossa yhdessä pätkässä puretaan myös ko. akseli ja siitä selvisi prikan paikka!
Siinä hyvät uutiset, huonot uutiset on se että joudun taas purkamaan sen perkuleen akselin ja tappelemaan 11 pienen ja 11 isomman kuulan kanssa ja räpeltämään vielä mäntien käyttötangot oikeisiin koloihinsa.
Ainiin, teinhän mie ID -bisneksiäkin Koukeroissa, eli vaihdoin ylimääräisen virtalukon tykötarpeineen Weberin raatoon, etujarrupaloihin ja Valeo -pyyhkijänsulkapariin. Hyvät kaupat, parempi mieli!