6.6.2019
Kesä tuli, hohtava mamma! Acicsella ajellut kilometrit on ollu kevään ja alkukesän mukavampia hetkiä ja kuljetuskapasiteetti ollut ahkerassa hyötykäytössä.
Joensuun jaoksen kevätretkellä käytiin Kuopiolaisten kanssa Tuusniemellä ja tuolla retkellä sain bongattua vetokoukun Rautalammin Ruhtinaalta. Kuopion Kuoma sen miulle toimitteli ja asennettukin jo. Hiukkasen oli porailtavaa kun ei sattunut reikelit kohdillensa, mutta asettui lopulta kohilleen ja hyvinhän siinä polkutapyörät telineessään kestivät.
Sähköpuolella pukkasi päivänä muutamana hiukkasen haasteita eli johtonippu rintapellin kupeella otti ja päästi kitkeriä savuja. Teippailut ja eristeet oli päässy hapertumaan ja oikosulku-oinonenhan se kylään tuppautui. Metrin verran johtoa joutui fixailemaan, ei paha ja askartelun sivutuotteena sain myös jarrunesteen hupenemisesta syttyvän varoitusvalon toimimaan.
Katsastushommelit huohotti niskaan ja päätin hoidella ne poijes kuleksimasta nyt alkuviikosta. Parit polttimot vaihdoin ja nipat voitelin ja eilen aamulla käytin sitten näytillä Kaltimontien K1:llä. Menihän se läpi, muttei ihan liehuvin lipuin...
Runkonumero oli taas ihan tunnistamaton musta kuoppa lattiassa, mutta siitä ei isompaa numeroa tehty kun Katsastusinsinööri tunnisti kulkimen ja omistajan - sama heppu kuin viime kerrallakin. Isompi haaste oli tyystin pitämätön käsijarru ja holtittomasti lonksuva kuljettajan etupyörä. Joku muu ajopeli jossain muussa paikassa ja tilanteessa ei olisi mennyt läpi, mutta keskustelujen, rukoilun ja partiolaisen valan kautta leima tuli ilman merkintöjä. Todettiin että ainakin etupyörän laakeri on korjattava heti-asap-nyt-just-strax.
Työpäivän jälkeen himpessa rupesin täyttämään lupauksia eli kiristelin käsijarrun, joka rupesi pitämään ja sen jälkeen etupyörän kimppuun. Aca pukille ja pyörä irti. Pyörän napa on vetarin päässä yhdellä 32mm mutterilla joka on vielä sokalla varmistettu. Sokka oli irti / katki ja mutteri sormitiukkuudessa! Shättänä, eipä ihme että hiukka lieppas! Varmistelin meijänn Jakarilta josko miulta hyllystä löytyvä henkilömallin laakeri sopisi vaihtariksi, ei kuulemma käy, joten pihiyttäni avasin mutterin kokonaan, pukkasin vetaria poijes edestä ja täyttelin laakeripesän halvimmalla ja huonolaatuisimmalla Netox vaseliinilla. Sen jälkeen vetari paikoilleen, mutteri kiinni ja pitkällä jatkovarrella riittävään kireyteen, sokka paikoilleen ja pyörä kiinni. Eip lonksunu ennää, jess!
Tein saman tsekin ja huolto-operaation myös apurin puolelle kun sieltäkin sitä klapia löytyi. Mutteri oli kyllä tiukemmalla ja sokkakin tallella, mutta mutteri oli selkeesti pyörähtänyt ja sokka pahoin vääntynyt eli lähössä oli tämäkin puoli. Kyllähän nämä merkit kertoo laakerien lähtölaskennan alkaneen jo toissapäivänä, mutta saipahan vähän jatkoaikaa metsästellä oikeita osia ja tohtii ajella ilman pelkoa pyörän karkaamisesta tahi gummin gulahtamisesta.
Tämmössiä tänään!