Aihearkisto: Keltuainen

Parantumattoman Sulo Vilen -syndrooman ansiosta talouteen putkahtanut Citroen 2CV6 1980.

Monen ja laista pie ja ntä.

IMG_7275  IMG_7287  IMG_7278

5.2.2015
Keltuaisen kimpussa olen puuhastellu nyt ruokatuntien lisäksi myös arki-illatkin. Tuli pieni varoitus Tallin omistajalta, että saattaapi tulla häätö eteen jo hiukkasen aikaisemmin kun sovittiin, koska samassa talossa sijaitseva tyttären kämppä on myynnissä ja jos menee kaubaksi niin heittävät kamat talliin ja Keltuaisen tallista…

Vetarit on siis hallussa, vaan en ole vielä vaihtanut. Yläpäät on pidemmät (jatkettu…) eli nykyinen yläpää-alapää konfiguraatio on ihan ok. Kumit hiukka risat, mutta meinaan kuunnella katastusinssin kommentit.

Uudet matot leikkelin ja sovittelin paikoilleen. Penkit paikoillaan. Tuuletusluukku paikoillaan, konepellin sarana korjattu – toivottavasti kestää. Pitää vielä hiukkasen paikkamaalata kun onnistuin murjomaan asennusvaiheessa.

Rattiputken päittäisliikettä vähän hämmästelin ja kun otin loksut vege huoltotoimia varten, tarkastin ratkiputken klemmarin kireyden ja sehän perkkele oli ihan löysällä! Huh-ja-hah, vaan eipä lonksu enää.

Parkit ja takavalot pimeenä. Eilen ähersin tunnin piuhojen ja yleismittarin kanssa vaan en löytäny vikaa. Pitää ottaa kojelauta irti ja tarkistaa olenko onnistunut irrottamaan jonkun piuhan tuuletusluukun vaihtotalkoissa kun kojelautaa joutui purkamaan aika paljon että tuulilasille tulevan trönön sai vex että pyyhkijän koneiston saa vex että tuuletusluukun mutterit saa vex 🙂

Runkonumeroa olen yrittänyt houkutella esiin kuopastansa, mutta hiukan jättää arvailun varaan. Sopivassa valossa se näyttää vähän samalta mitä rekisteriotteessa ja rintapellin laatassa lukee.

Pienen jahtailun jälkeen löytyi lähituttavapiiristä Sätkän vanteilla olevat kitkat jotka saan lainaan eli jos ja kun saan valot pelittämään niin voisi käydä tarjoamassa Katsastukseen….

Vaan ne peevelin päästöt, ei ole ennen ollu näin uutta Rättäriä että nekin mitataan ja punnitaan!

Etanana

IMG_7285

2.2.2015
KELTUAINEN
Viime viikolla jatkoin Keltuaisen fixailua ja joitain kummallisuuksia siitä on löytynyt, joista pahin taitaa olla vääränmalliset vetarien alapäät. Nippojen rasvaus etc. operaation yhteydessä huomasin että alapäät on tosiaankin tuplaristinivelet, joissa kumit risana, joka sinänsä ei paha homma, vaan kun näyttävät olevan lyhyempää mallia eli n. 3 cm lyhyemmät kuin tähän malliin kuuluvat kuulamallin vetoakselit. Tuo 3 cm tekee sen, että kovassa mutkassa, pompussa, mutkapompussa vetarin alapää mahtuu luiskahtamaan ulos booreistaan ja sitten mennän mettään ja lujaa! Noh, uudet löytyi Hantalta Kuopiosta, tulivat juuri ja asennellaan nokalle lähipäivinä.

Takaa uupuivat pyöränlaakerien rasvakupit eli laakeri paljaana ja rasvaamattomana. Näköjään vielä ihan uudet mutterit ja muut, toivottavasti ei ole kerenny mennä rikki. Puhtaalta näytti molemmat puolet ja vähänhän tällä on ajeltu…

Sisälattioita olen nyt maalannu perkkele 3 kertaa ja ne on vetäisty jollain alustamassalla, joka kömpii aina keltaisen Hammerin läpi. Noh, mattohan ne peittää vaan mukava olisi ollut tehdä kerralla ei pelkästään kestävää, vaan myös siistiä jälkeä.

Matot on myös työn alla, nykyiset kumimatot ihan muruina mutta malliksi käyvät ja jemiksestä löytyy Paku ja Nutikka -projektien jäljiltä riittävästi hyvää harmaata huopamattoa.

Penkit korjattu myös eli puuttuvat kumilenksut on paikoillaan ja muutenkin repsakkeet yms. on kiristelty ja siistitty.

Tuuletusluukku pintasilausta lukuunottamatta valmis ja hyvin kotelosuojalla lotrattu. Oli jo kertaallen valmis mutta onnistui kolhaisemaan siihen vitumoisen naarmun tiivistettä paikalleen pujotellessani. Idiootti.

ID
Muutaman lenkin olen ajellut ja hyvin kuljettaapi. Bilteman poistokorista löysin Radion antenniliitäntään tuikattavan lisäpalikan johon saa kytkettyä minkä tahansa mini-plugi laitteen eli loppuu vihdoinkin Jose Felicianon kuuntelu!

Kirkkonummelta sain käypään hintaan pahoin ruostuneen ja vuotavan poikittaisvaimentimen tilalle uuden ehyhen pötkylän, hintakin just kohdallaan. Perkkele vaan kun siitä lähtevät tuplaputket, hyvät sellaiset, on hitsattu kiinni tuohon ruostuneeseen paskitsaan 🙁 Toivottavasti ne saa siististi irti ja klemmattua riittävän tiiviisti uuden vaimentimen jatkeeksi.

Ens viikolla olis treffit Talon Automaalauskuninkaan kanssa ja neuvottelukohteena olis ID:n pintamaalaus. Jonkin verranhan siinä olisi pohjatöitä, vaan ei tolkuttomasti eli jos onni on myötä niin saan Rouvan lämpimään halliin kevääksi. Pohjat ja maalaus tulisi oppilastyönä eli hinta ei hirmuinen. Ehdottelen että jeesaisin hommassa sen verran että purkaisin & kokoaisin lokarit, valot sun muut itse etteivät säry tahi katoa ja samalla saisin tekosyyn hengailla hallilla jolloin TIETENKIN tekisin muutakin remoa kuten kattotiivisteen vaihtoa, sisälattiat, venttiilikoneiston korjausta, päävaraajapallon vaihdon, ehkäpä jotain pientä ohjaustehostajalle ja ja ja…

Hidasta on.

Uusia ID/DS -dokumenttejä ja vähän muutakin!

BodyRepairManual_471  DS19Parts  DS19Manual

 

22.1.2015
Pakkasta taas vaihteeksi about 100 -astetta eli ID -hommat ei juurikaan ole edistynyt. Internetin ihmemaasta löytyi 3 mainiota maniskata jotka lisäsin tuonne Manuals -sivulle, mutta saa ne tästäkin klikkailtua eli:

ID19-DS19 BODY REPAIR MANUAL
DS19 SPARE PARTS CATALOG
DS19 REPAIR MANUAL

Etenkin tuo Body Repair Manual on erittäinkin mukavaa ja luettavaa, suositam!

Keltuainen etenee mukavasti.
Käytössä siis lämmin talli jossa ei saa hitsata eikä rälläköidä, mutta kaikki muut askareet onnistuu. Parasta tässä on että talli on n. 500 metriä meikäläisen työpaikalta eli 45 minsan ruokatunnin aikana kerkee askarrella 30 minsaa ja siinä ajassahan kerkee mitä vaan. Kuskin jalkatila on putsattu, lotrattu fosforihapolla ja pohjamaalattu sinkkimaalilla. Viikonloppuna pitää hurauttaa täällä pihassa hitsaamassa paikat ja sitten takaisin sisälle maalaushommiin.

Tuuletusluukku revitty irti ja hommattu paikkamaalit sitä sävytyksessä hyödyntäen. Konepellin saranan rakoset putsattu ja lotrattu ruosteen muuntimella. Taitaa asettua ihan koriliimalla, vaan tilanne varmistuu kun nykäisen konepellin vege.

Hiljaa hyvä tulee, eli kiire tulee vasta maaliskuun viimeisenä viikonloppuna kun häätöpäivä lähestyy 🙂

 

 

Keltuainen tuli siis taloon.

IMG_7201 IMG_7200

19.1.2015
Keltuainen siirtyi sitten 17.1.2015 klo. 14:15 virallisesti meikäläisen haltuun ja koska siinäkin, yllätys-yllätys, näköjään riittää tekemistä niin kirjataanpa nekin sitten muistiin. Mutta ensin esittely.

”Keltuainen”

Citroen 2CV6 AZKA
– valmistusnumero: 60KA3626
– käyttöönottopvm 21.4.1980
– mittarinlukema: 67973
– alkuperäisväri: AC 437
– rekisterinumero: GFT-846 (edellinen UMK-359)
– moottori: AK2, 0504050350

Historiasta on sen verran tietoa, että kulkeutunut n. 6 vuotta sitten Pääkaupunkiseudulta tahi sen välittömästä läheisyydestä Raumalle, jossa neitokaisen kesäautona.

Pari vuotta sitten oli kuulemma kone päästänyt hassun äänen ja matka oli katkennut. Sätkä kuljetettu paikalliseen valtuutettuun Citroen huoltoon (Huoltokorjaamo Friman Oy), jossa vaihdettu keulille tehdasuusi kone. Oli jäänyt öljyt tarkistamatta ja entinen leikannut kiinni! Nykyisellä koneella ajettu n. 6000km.

Raumalta Keltuainen päätyi Joensuuhun kesällä 2014, mutta monenlaisten sattumien jälkeen päätyi myyntiin ja lopulta miullen.

Jossain vaiheessa hää on seissyt pidemmän aikaa ja rekisteröity uudelleen vuonna 1997 jolloin sai tuon ruman EU -kilven. Tai kilvet.

Ensihuuman ja -hämmennyksen laannuttua ainakin seuraavaa tehtävä ennen aktiivista käyttöönottoa eli TODO -listaa
– kolmiokotelossa pientä paikkausta kabiinin puolella, lisäksi skraabaus, suojaus & maalaus
– kuskinpuolella takaoven takareunan kohdalla kynnyskotelossa pikku reikä, paikattu huonosti
– tuuletusluukku ihan paskana, uusi tuli onneksi mukaan
– konepellin sarana korin puolelta irvistää, ei paha
– konepellin sarana pellin puolelta irvistää kans, ei paha
– etupuskuri fixattava
– öljyt, suodatin
– jarrut
– etulokareissa muutamia reunarepeämiä,
– verhoilut fixattava
– matot uusittava
– katossa pari reikää, pieniä onneksi. Näköjään samaa skeidalaatua on katto, jollainen meillä oli Punikissa aiemmin. Pitkät -saumat irvistää ja valo kuultaa urista läpi vaikka katto ei ole edes auringon korventama. Moitimme.
– metriäkään en ole ajanu eli saa nähdä mitä muuta ilmenee…

Hiivatti kun nyt on vähän liian monta romurautaa yhtä aikaa tulessa, ID:tähän miun piti laittaa vaan kun Keltuaisen mukana tuli ilmaiseksi lämmin talli 1.4.2015 saakka niin pakko tehhä tämä alta poijes…

Perseest olen.

Mopo karkasi, vähän.

IMG_7064  IMG_7065  IMG_7053

2.1.2015
Puhelin soi röissä, tuntematon numero oli se ja kun vastasin siihen, niin huomasin puhelun päätyttyä olevani keltaisen Citroen 2CV6 vm. 1980 kulkimen uusi omistaja. Taisi jäädä aamulääkitys ottamatta. Taas.

ps. Vaan on se vaan perkeleen söpö!