Aihearkisto: VW 1963

Pieni sininen Volkswagen tuli taloon 27.4.2020 klo. 17:20. Käyttöönottopäivä: 28.11.1962

RIEMUKUPPA HERPES!

 


VOLKSWAGEN

Pieni sininen Volkswagen tuli taloon 27.4.2020 klo. 17:20.

Mittarinlukema: 86736
Väri: Gulf Blue L390
Käyttöönottopäivä: 28.11.1962

Moottorin sarjanumero: F0490447
Mallivuosi: 1966 Tyyppi 1
Aikajakso: 31.12.1965 / 31.07.1966
Koko: 1,3 L
Teho: 29 kW / 40 Hv

Mieli on halajanut jo tovin vanhus Kuplaa talouteen. Tuoreehkossa muistissa on Mirko-pojan Kuplan kesähoito ja vähemmän tuoreessa muistissa lapsuuden Lapin retket vihreällä 70 -luvun mallilla. Kleinbussejahan meillä on ollut lukuisia ennen Citroen kautta, sekä siviilikäytössä että bandihommissa joten perustekniikka jossain määrin tuttua. Uuden harrasteauton hankinta tarkoitti sitä että viimeisestäkin Citikasta on luovuttava joten Acis on nyt sitten myynnissä.

Nettiautoa, Toria ja Volkkaripalstaa kolutessani huomasin Kuplien hinnan pompanneen lähes Rättärien tasolle eli raadon sai tonnilla, ruman romun kahella, puskurittoman piloille pimpatun kolmella ja vähemmän pilattujen hinnat alkoivat neljällä. Ajan patinoimat orkkiskuntoiset ja etenkin entisöidyt museoyksilöt olivat siten aivan oma lukunsa.

Olin jo löytänyt yhden tarjokkaan, noiden välimuodon, eli puskurittoman vähemmän piloille pimpatun yksilön Iisalmen suunnalta. Kyseessä vm. 1970 ympärivuotisessa käytössä oleva punainen pystylamppu. Ei mikään ihana, mutta hinta oli houkutteleva, se oli katsastettu ja kulkukuntoinen. Tein pienet esitinkailut ja pääsimme siihen tulokseen että menen katsomaan laitetta la. 18.4.2020. Mutta…

Olin myöskin huhuillut paikallisille Harrastajille mielihaluistani Kuplan perään ja yllättäin tulikin Whattöfukki -viestiä tutulta Lempeältä Jättiläiseltä jotta nyt saattaisi olla tarjolla tiskin alta 1963 malli, eli makaavalamppuinen hyvin pidetty ja huollettu Kuplis. Marjalassa. Rouvan naapurissa. Sinne siis!

Jätin kanssa mentiin renkaita potkimaan ja kun näin rekisterikilven niin meinasin pökertyä auvosta, vanha Saksalainen laatuvaunu klassisin Pohjois-Karjalan läänin kilvin ja vielä SS – ai sättänä miten siistiä.

Kuplan tekniikka hyvässä kondiksessa, alusta ehjä, verhoilut todella siistit, vanteet hiukkasen hurjat ja nuorekkaat ja maavara vedetty kovin lähelle katua mutta muuten aivan mahtava ja ihana. Maalipinta hapettunut, muutamia rosoja siellä täällä mutta juuri tällaista olin metsästelly.

Koeajolla järkytti suuresti kammottavat ajo-ominaisuudet eli kivikova jousitus, seilaava ohjaus ja holtiton vaihteisto, mutta sielu oli jo menetetty nyt pitäisi selvitä ilman KAIKKIEN rahojen menetystä 🙂

Myyjä ei ollut ihan varma haluaako myydä ollenkaan, edes pyytämällään hinnalla, joten tinkailuyritykset valui melko hukkaan. Sovittiin että hää nukkuu yön yli. Tämä tapahtui ke. 15.4.2020 joten jäisi muutama päivä aikaa säätää Iisalmen Kuplaretkeä jos tämä ei tärppää. Tosin tuntui kyllä älyttömältä lähteä edes katsomaan sitä kun tämä oli niin vietävän hieno kaikkine kauneusvirheineen pikkuvikoineen.

Lempeä Jätti toimi oivallisena välittäjänä kaupanteossa eli lobbasi sekä myyjää että ostajaa ja lopulta torstai-iltasella tuli viesti että kaupan tekoon päästään. Tuntia myöhemmin tuli viesti Iisalmelta että Kupla oli myyty. Ajoitus kohdallaan.

Kauppaa hinkkailtiin vielä torstaina ja persjantiana lopulta sain kuin sainkin Kuplan ja siihen päälle hyvät talvirenkaat siisteillä vanteilla ja hyväkuntoiset orkkispölkkäritkin lisukkeiksi. Vastineeksi piti viedä kottikärrillinen rahaa ja kassillinen Humppatuotteita.

Viikonlopuksi Kupla ei Mutalaan kerenny, mutta onneksi tori.fi -sivustolta löytynyt kasa Kupla -kirjallisuutta kerkesi ja aika sujui mukavasti niitä plärätessä.

Ma. 27.4.2020 klo. 17:20
Kupla vihdoin vaihtoi omistajaa. Myyjä tipautti talvigummit Mutalaan ja tarjosi kyydin joten pääsin suoraan Kuplan rattiin Marjalandiasta.

Ajo-ominaisuudet lähinnä nauratti kun lähdin ajelemaan isompaa tietä maantienopeuksin. Kapean akselivälin ja leveiden renkaiden ansiosta kiemurteli kuin kiärme Kuopion tien ajo-urissa, mutta pontevasti ja pirteästi kiiruhti hän.

Pujahdin Onttolandiaan Jalpon luo hakemaan Citikan osasia ja samalla reissulla käytiin kurkkaamassa JP:n pajalta niskatukiaihioita. Ilman niskatukia ei rouva suostu kyytiin ollenkaan – uhka vai mahdollisuus? Jalpokin testasi Kuplaa ja hauskaksi väitti. Mie pääsin ajamaan Anglialla – se on hieno vehe, vm. 1964.

Jalppiksen positiivisen palautteen innoittamana uskaltauduin vihdoin Rouvallekin Kuplaa näyttämään ja kovasti väitti tykkäävänsä, käytiin jopa huonompia teitä köröttelemässä että nähdään josko tuolla ajokorkeudella päästään mökkitietä perille asti – hyvin päästään. Muistutti niskatuista ja paremmista turvavöistä. Juu jaa joo, kyllä kulta. Kuplan turvavyöt on mallia rätti ja vyötärö, joten nekin on hankintalistalla ja löytyivätten FB:n Kuplaryhmien kautta – tulossa lähipäivinä.

Ti. 28.4.2020
Alkuehtoo meni Acadianen irtokoneen kimpussa, kun tuttu 2CV -heebo ilmaisi halunsa lunastaa se omaan Dyaneensa joka helpottaisi myös Acicsen myyntiä kun myyntihintaa voisi tiputtaa kätsästi koneen hinnan verran. Lupasin laittaa koneen käyvään kuntoon ja sitä sinnikkäästi yritinkin, mutta kipinä oli kadoksissa ja sitten tyhjeni akkukin. Bensapumppukin puuttuu, mutta huomenna jatkuu.

Kuplan vaihteiston holtittomuus oli to-do -listan kärjessä joten sille piti tehä jottain. Onneksi näihin saapi osia monestakin paikasta Soomessa ja hinnatkin kohdallaan, mutta ekaks piti selvittää mitä tarvitaan.

Kuplassa kone siis takana ja vaiheloota sen etuosassa ja vaihekepakolta menee pitkä tanko putkea pitkin lootan nokkaan jossa nivelhässäkkä. Kepin alapäässä toinen moinen ja matkalla putkessa nylon pusla joka pitää huolen siitä että tanko kulkee oikeaa linjaa eikä lonksu miten sattuu.

Tässä oli laitettu kepakon juureen kabiinin puolelle n. 2 cm korotuspala, jonka tarkoitus lyhentää kepakon liikeratoja ja kun vivustossa selvästi väljää niin vaihdetuntuma ”hiukka” epämääräinen. Purin tuon vex ja samasta aukosta näkyi että putkeen menevä nylon pusla on ihan päreinä – halpaa hupaa onneksi. Toisen pään nivelen pääsi katsomaan takapenkin alta löytyvästä luukusta ja se nivel tuntuisi olevan ihan jees. Pieni klapi sallittaneen. Tässä nivel sitä vanhempata mallia, kartiomainen eikä ristinivelen kaltainen.

Koeajolla vaihteisto toimi hiukkasen paremmin, mutta lisäfixiä vaatii. Onneksi ei ole kallis komponentti.

Mattojen alusia kolusin ja ehjät on paikat, hyvä niin. Takapenkin alla pientä rosoa joka vaati miggailua, mutta aika vähäisiä nekin.

Iltasella koeajolla Kuplassa ihan säätänän kylmä, ei tule mitään lämpöjä kabiinin. Mitenhän nuo lämppärin säädöt toimii vai toimiiko ollenkaan? Apurin puolen lämpöputki näköjään roikkuu irti, ajokki vaan niin matala ettei mahdu alle sitä paikoileen pujottamaan.

Kuplamies kiittää.