Aihearkisto: ID20 -70

Tarinaa 16.8.2014 talouteen tulleesta Citroen ID20 -ajoneuvosta.

Citroen ID20 tulee taloon 16.8.2014

IMG_6338  IMG_6335  IMG_6336

Tyyppimerkintä ID20/3120 4D sedan
Valmistenumero 3860881
Moottorin numero 560014721
Mittarin lukema 28613
Käyttöönottovuosi 1970
Museokatsastus 2007

Johdanto
ID:stä oli haaveiltu jo tovi ja hämmentävien yhteensattumien suman johdosta, johon kuului mm. 3 Sätkän ketjukolari Ahvenisen tiellä, Nutikan myynti, AMI8:n myynti ja Lähitapiolan Corvetella kulkeva vahinkotarkastaja, hankinta mahdollistui yllättäin elokuussa 2014.

Meijän tuleva ID oli myynnissä Nettiautossa ja hinta- laatusuhde vaikutti houkuttelevalta, etenkin kun se oli juuri katsastettu ja museorekisterissäkin eli vakuutukset hyvin edulliset. Nettiauton kuvien perusteella se näytti myös kaikinpuolin siistiltä ja ryhdikkäältä. Värikin oli maailman mahtavin eli musta – valkoinen ja sisustukset punaista veluuria. Hintaa yritin varovasti tinkailla etukäteen siinä onnistumatta, jättämäni tarjous tyrmättiin hienovaraisesti mutta ehdottomasti.

16.8.2014
ID:tä mentiin kattomaan 16.8.2014 klo. 5:28 junalla Lahteen jossa edellinen omistaja oli meitä ID:llä vastassa. Koeajo suoritettiin Lahti – Asikkala välillä, jossa ilmeni että ko. ajopeli on saatava haltuun. Olihan siinä rupia pinnalla ja jotain pientä vikaa hydrauliikkapuolella. Katsastus oli kuitenkin suoritettu juuri ja lisälapulla oli käsinkirjoitettu korjausmuistutus
– oikean ajovalon kiinnitys
– hydrauliikka vuotoja
– ruostevaurio oikealla takana

Omistaja oli hylännyt meidän aiemman tarjouksen, mutta koeajon ja sitä seuranneen raivokkaan renkaanpotkinnan ja kaverille kilauttelun jälkeen oli sitä mieltä että pyyntihinta oli liian korkea ja ehdotti että kauppa sovitaan meitin tarjouksen perusteella. Mukaan tuli pino ihan ok. kesäkumeja vanteilla sekä konehuoneeseen mm. kaasarin korjaussarja, virranjakajan kansi, tulpat yms. sälää. Mikäs siinä, muutamaa minuuttia ja usiampaa tonnia myöhemmin ID, MU-547 oli meidän!

Kauppojen jälkeen lähettiin huristelemaan Kuopion Kujjeiluihin Leppävirralle, josta tuli innokkaita kyselyitä josko kaupat oli syntyny ja millos myö tullaan esittelemään ajopeliä. Ja myö, tietysti, huiputimme kaikkia kiroilemalla jotta kauppoja ei tullut ja ollaan Maitojunan Ravintolavaunussa kaljaa tempomassa eikä tulla mihinkään Sitikkakinkereihin vaan mennään kotio mököttämään. Metakka oli melkoinen kun sitten hurautettiin paikalle ID:llä 🙂 Lisätarkennuksena tähän, että edellisenä iltana oli juuri viety em. mestaan eteenpäin myydyt ”Lievästi 3 Sätkän ketjukolarissa kolhittu AMI8” ja pikkuruinen asuntovaunumme Nutikka. AMI -jatkoi Poriin, Nutikka Riihimäelle.

Matkan, jota oli 350km, aikana ilmeni monenlaista pientä ja vähän suurempaakin, kuten se että takajousitus ei nouse kunnolla vaan jos haluaa sen ajokorkeuteen niin pitää ensin nostaa jousitus ylimpään asentoon (jossa säätövipu ei muuten pysy ollenkaan) ja sitten laskea haluttuun korkeuteen jolloin perä asettuu kohdalleen… Mutta se perkkele laskeutuu ajon aikana vähän kerrallaan takaisin alas 🙁

Samoin LHM -nesteet katoavat jonnekin, nopeasti. Hävikkiä Leppävirta – Joensuu välillä tapahtui niin paljon, että merkkivalot heräs vilkkumaan. Tämä on vaarallinen vaiva, koska em. litkuilla hoidellaan jarrut, ohjaustehostin, jarrutehostin ja jousitus. Jos litkut karkaa niin karkaa jarrutkin!

Ohjaukseen tuli ihmeellisesti klapia issekseen reissun aikana. Selvitettävä on sekin.

Apurinpuoleinen etuikkuna oli teipattu veivistä ovenkahvaan ja kun teipin otti pois, ikkuna meni vinksalleen eikä meinannu oieta millän

Bensatankin täyttöputki vuotaa, itseasiassa se repesi totaalisesti Ylämyllyn Shellin pihalle jonne karkasi varmaan 10 litraa bensaa. Meikä ajelee autoa syrjään, ettei polta koko huoltsikkaa jos huonosti käy ja henkilökunta ravaa puruämpärin kanssa perässä.

Pakoputki vuotaa äänenvaimentajan takapuolelta, todennäköisesti paikattavissa koska pönttö ei kovin laho.

Rullavyöt on vaihettava eteen, perinteiset rätit on ihan perseestä! Samoin niskatukia on ruvettava metsästämään, AMI:n kanssa ajettu ketjukolari osoitti, että pienikin tärsky perspuolelle tekee kipeää ja pitkään 🙂