Aamulla kirkui herätyskellot kello 08:00 ja mikäs siinä. Kun uskonto oli määräillyt että on aika nukkua eikä pitää lystiä niin silloin on toteltava. Pete perheineen oli karant jo poijes ja paikalla hiimaili Leenat, Haloset ja möö. Klo. 10 oli leiri läjässä ja ajoitusta ei voi ku juhlia koska välittömästi alkoi kauhia kaatosade.

Kari oli jotenkin puhkonnu patjansa ja ensi töiksemme surautimme läheiselle Olympia -marketille ettimään retkeilyjutskia. Edellisehtoona Pete oli hakenu sieltä teltan, eli syytä oli odottaa että jottain löytyis, ei löytynt. Löyty sentään monenlaista apetta josta riitti riemua tuleville P -pausseille. Shoppailusession jälkeen päätettiin ajaltaa wanhan kaupungin läpi, mutta eksyttiin toisistamma heti ekassa risteyksessä, jonka jälkeen hortoiltiin kukin tahoillamme oman aikamme erilaisilla elektroonisilla laitteilla kommunikoiden. Leena perheineen oli käyny tsekkaamassa mestat jo edellisenä iltana ja hyö karkasi samantein kohti seuraavaa maata joka oli kuulemma Liettua. Letkaan kokoontui Haloset ja myö… Ja satoi edelleen i-h-a-n saatanasti. Nakratti Riikan keskustassa kun vettä oli kaduilla kymmeniä senttejä ja kun liikennettä oli, niin sitä sitten roiskui kabiiniin joka halavatun saumasta 🙂

Riikasta rymyttiin ulos noin klo. 12, mittari näytti 41325. Satoi edelleen ihan sikana.

Tossa klo. 13 pysähdyttiin Bauskaan tankkailemaan ja ostelemaan sitä sun tätä viimoisilla Latvian lateilla jonka jälkeen paineltiin kohti seuraavaa maata eli Liettuata. Rajaa lähestyttäessä n. 13.45 kaiveltiin esiin tarvittavia asiapapereit ja eihän siellä mitään kyselty tai kateltu. Ei olis tarvinnu pysähtyäkkään, mutta uhmalla käytiin kahveella ja sottailemassa reittiä. Päätettiin ajella rauhallisempia reittejä ja näin toimittiinkin, etenkin tiellä 222 oli paljon mukavata ihmeteltävää pikkukylien kuten Ibenai & Bitvanas muodossa.

Kaunas sivuutettiin suosiolla, sen kummmemmin paikkoja kattelematta ja tankattiin klo. 17.45, bensaa meni 16.40l ja mittarinlukemaksi tarjoili 41684. Jarrun pirulaiset reisaili jo riesaksi asti elikkä kantavat koko ajan hiukan, lisälöysäilystä huolimatta ja kuumuvat prekeleesti. Paska homma.

Puolan rajalle saavuttiin 18.10 ja ylitys hyvin pitkälti samanlainen ku parilla edelliselläkin rajalla eli mitään papereita ei kysellä tms. sen kun ajelee yli. Valuuttoja hiukkasen vaihdeltiin ja kahveet juotiin ja sitten jatkettiin ajelehtimista kohti Augustowia.

Pian rajan jälkeen punikki lopetti latailun, mutta päätettiin ajella yöpaikalle asti ennen ku tsekataan mikä häntä vaivaa. Augustowiin saavuttiin klo. 19.20 ja päätettiin jatkaa kohti Bialystokia. Jännitteet katosi semmoista vauhtia että pysähdyttiin rekkaparkkiin kurkistamaan pellin alle – laturista piuha poikki, eikun liitos kuntoon ja matkaan päästiin jälleen, kello oli 19.50.

Riikosilta tuli viestiä että olivat jääneet Kaunasiin yöksi. Pete ja Leena oli jo jossain Bialystokin kämppärillä, samalla jossa hiimaili vielä Killan kesäretkeläisiä. Mesta oli kuitenkin sen verran kaukana meitin reitiltä että päätettiin ettiä lähempää yösijaa.

Bialystokin lähestyessä kysyttiin Venlalta lähintä leiripaikkaa ja se tarjosikin jotain Camping 148:aa n. 30 kilsan päässä jonne köröteltiin yhä kapenevia polkuja ja perkkele, eihän siellä mitään ollu – ko. pisteessa oli maalaistalo jossa 2 ukkoa tikapuilla seinää rappaamassa 🙂 Ja haikaroita!

Klo. 20.20 ohitettiin Euroopan keskikohta ja campparin etsiminen jatkuu.

Kari muisti jonkun mestan aiemmilta retkiltänsä ja huoltsikalta kysyttäessä se löytyikin otis – paikka Jard, oikein mukava mesta. Perillä klo. 21.5 ja leiri pystyssä 21.16. Kilometrilukema 41883. Mukava päivä.

… vidu, seuraavana aamuna sitten satoi …

Lautta kolahti Tallinnan rantaan klo. 9.30 ja myö vielä tuolloin etittiin C3 -kantta misä meijän sätkä oli jemiksessä. Meinas tulla jo kiirus kun rupeevat lauttaa tyhjäämään ja myö vielä ravataan jossain B -rapun portaissa.

Tallinnassa oottelikin sitten kaatosade ja karmiva aamuruuhka. Meitä lähti 7 sätkää puikkelehtimaan Pärnuuta päin ja letka repes hetkessä risaksi kun näkyvyys oli nolla ja kiihtyvyyskään ei täyteen lastatuilla rättäreillä paljoa plussan puolella pyörinny. Lopullisesti hukattiin muu letka kun huiskautettiin jostain hiivatin risteyksestä korven keskelle jossa Venlakin vaikeni kun ei tienny misä ollaan 🙂 Oikea tie löytyi lukuisien U- ja O -käännösten jälkeen, mutta kärkijoukko oli kadonnut jonnekin Eestimaan vehreän horisontin taa… Jota ei tosin paljoa vieläkään näkyny kun satoi ihan sikana.

Päiväkahvia ja tankkailua harrastettiin Cafe Molinarissa kun matkamittari näytti 41103 ja bensamittari tyhjää. Se oli edelleen rikki. No, bensaa meni vain 11.26 litraa eli tankkaus oli silkka hätävarjelun liioittelua. Kello oli jottain 11.30. Kello 13 kieppeillä huitaistiin ohi Pärnun liittymästä, mutta päädyttiin shoppailemaan sitä sun tätä läheisestä Zupermarketista. Mukaan lähti erilaisia lihoja, leipiä sekä makkaroita ja kanan perskeitä. Kaubamajalla soiteltiin Nallelle joka raportoi jotta Nemo camping, jota seuraavaksi tukikohdaksi suunniteltiin, oli täynnä karavaanareita ja muita ei sinne päästettäisi. Päh ja pöh. Välitimme viestiä Halosille ja sovittiin että trehvataan Selver -tavaratalon vihannestiskin välittömässä läheisyydessä lähiaikoina ja keksitään uusia suunnitelmia. Näin tehtiinkin.

Kulkimet entistä raskaammin lastattuina lähdimme jyräämään kohti Riikaa rekkoja väistellen ja matkalla saimme viestiä jotta Riga City Camping on mahtava mesta ja sinne mahtuupi, hyvä homma. Killan kesäretki oli jo paikalla pyörähtänyt ja käyttäytynyt sen verran sivistyneesti että sinne uskalsi mennä 🙂 Latvian rajalla vaihdoimme viimeiset kruunut kahveeksi ja plootuiksi ja jatkoimme kohti Riikaa. Kello oli jo 15.00 ja mittari ilmoitti maagisia lukemia 411208.

Riika City Camping löytyi klo. 17.00 ja leirien rakentelun & kevyen kenttäillallisen ja muutaman olusen jälkeen päädyimme huilailemaan siestaa, jotta aamulla jaksaa lähteä kattelemaan Wanhaa kaupunkia hyvissä ajoin ja ajella vielä puolalaisten maahan saakka.

Perkele, ostettiin Viron Hypermarketista jotain omituisen makuista kuivattua kanaa jonka pussissa luki jotta sisältää kuivattua kanaa ja maustetta… No, pussissa oli kuivattua kanaa ja pussi jotain mustaa skeidaa. Sotkin sen kanaan ja ihmettelin että onpas helevetti pahaa maustetta. Sotkun syötyäni tavaa rouva vieressä pussia tarkemmin ja siinähän sanottiin jotta se musta skeida on ”hapen poistajaa” – vittu, jotain myrrkkyä!

Viisaustiede, tieteistä kenties haastavin.

Kotoa päästiin lähtemään kaiken säätämisen jälkeen lopulta klo. 17 ja sen jälkeen käytiin vielä moikkaamassa Jalppista ja vongattiin hältä nimppari Valtakirjaa varten. Nyt on vakuuttavat todistajat dokumentissa – meitin 20 -vuotias kattimme Aune Mäki ja Jalpo 🙂

Mittarinlukema 40540.

Matka alkoi mitä mahtavammassa kelissä Punikki pelitti mainosti, mikäs siinä huollettu länsiauto. Tossa klo. 20.00 rupesi kuskin puolelta kuulumaan kummaa sirahtelua ja vinkumista joka selvisi pienen ihmettelyn jälkeen omia aikojaan vinkuilevaksi etujarruksi. Omituinen homma, paineet jää jarrujärjestelmään ja pyörä ei nyt suoranaisesti kanna, mutta vinkuu. Ääni loppuu kun poljinta painaisee, välillä ihan iteksiään. Olkoon.

Joo, bensamittari lakkasi toimimasta samoihin aikoihin. Pitää tsekata sulakeosasto kun kerkee.

Viipurin portissa, mittarinlukemalla 40769 tankkailtiin 14,38l ja säädin hölläsin samalla hiukkasen jarrun säätöjä. Rengaspaineetkin tuli muistettua.

Klo. 23 kieppeillä pysähdyttiin moikkaamaan meitin Isäukkoa & Äidmuoria jotka olivat leiriytyneet Tykkimäelle. Pikkaisen kahvin jälkeen takaisin baanalle.

Perkkele, Liljendalin kohdalla rupesi satamaan ihan vdusti ja muutaman kymmenen kilsan jälkeen lens kuskin pyyhkijä hevon vittuhun pimeseen ja jäi sille tielleen. Varaosat tietty peräkontissa kaikkien retkeilyromujen alla. Huomenna sitten kaivellaan. Jollain rekkastopilla ryöstin rouvan puolen sulan ja näkökyky palautui taianomaisesti.

Yöksi kompuroitiin Lönkän Omppuhotellille jossa oltiin n. 01:30. Eipähän tuota viikonlopun univelkaa paljoa kerkee paikkailla, herätys klo. 05.00.

Mittarinlukema perillä 41005.

Tälleen nyt täältä Tallinnan laivalta jossa näkyy olevan avoin langaton verkko. Halosen Kari rouvineen on tulossa samalla paatilla vaan ei o vielä herrasväkeä näkyny…

No perkkele. Viikonlopun humppakeikoista ei seurannutkaan haikea huominen tahi maalimanlopun kanuuna vaan melko järkevissä tunnelmissa hurautettiin yöllä kotio. Etuovi narahti n. 08.00 ja parin tunnin unien jälkeen olo oli jälleen voimaisa & voitokas…

Siitähän seurasi sitten se että tossa klo. 14.00 kieppeillä todettiin jotta viduakos sitä täällä aurinkoisena päivänä märehitään – lähetään HETI kohti tsekkiä. Puhelu Tallinkille ja huominen päivälautta vaihtui kätevästi klo. 7.30 lähtevään botskiin, joka mahdollistaa esim. Jurmalan rannoille ajelun heti maanantaina! Siellä on hyvä läsettä käristellä ja odotella muuta porukkata.

Perkkele, jesh!

Zup-zup zädäm!

Zigu-ziu!

Ny on kamat autossa, tiskikone jyristää vielä n. 22 minsaa ja sitten lähetään kohti Helsinkiä. Yöpaikka on vielä hakusessa mutta kaipa sitä jotain keksitään.

Ziug!
Eilen oli Jaoksen kk-kokous ja siellä jaarittiin pitkään & hartaasti reittejä ja aikatauluja…
Tuore herrasväki Haloset karkaa jo maanantain aamulautalla, mutta myö ja Riikoset riivattuine riiviöineen (=koirat) körötellään klo. 14.30 lähtevällä botskilla. Myöhäisestä ajankohdasta ja pitkästä aamuajelusta johtuen tuumittiin, jotta eka yö oltais Pärnussa – katotaan ny. Ainoo deadline meillä on Praha 26.7.2009 jossa odottaa etukäteen maksettu Hostellin komero.

Päivät on kulunu Punikkia huoltaessa, nyt on tehtävissä oleva tehty, sekä varaosia ja muuta mukaan lähtevätä valkatessa. PIRUSTI mahtuu pieneen kutoseen varaosia ja hatkatavaroita!

Katotaan saanko tänne ropisemaan kuviakin automaagisesti…