Kategoria: AMI8

1.5.2014
Tänä vuonna Vappuajelulle lähdettiin Taidemuseon pihalta ja sinnehän meitä pöllähti peräti 22 Kuljinta Vappukansan ihasteltaviksi. Sää oli semiaurinkoinen ja kynsikkäissä tarkeni, muutamat hurjat avasivat jopa kattonsakin, mutta hyö olikin sitten tosi hurjia. Mie en tarennut 🙂

Vappukansa oli kovin kiinnostunut koreista Kulkimistamme ja ennen ajelulle lähtöä heitä piisasi satapäin kuvia napsimassa ja omistajia haastattelemassa. AMI8:a ei juuri kukaan ollu ikuna nähnyt ja kovasti hyö sen historiikkia kyselivät.

Itse ajelu sujui mainiosti, mutta kylmästä johtuen oli pakko avata lämppärin luukut kabiiniin j a sehän sitten oli sinisenään pakokaasuja. Kotio kun pääsi niin heitti helevetillisellä päänsäryllä. Pakoputkistolle on tehtävä jotain asap!

Täältä löytyy muutamia kuvia Vappukarkeloista.

26.4.2014
Tämä viikonloppu hurahti AMI:n katon fixailuun. Peevelin vesiurasta oli pettänyt pohjat ja pinnatkin ja ruostehan sieltä ponnisti pinnalle. Ei auttanut itku eikä tekohammasten kiristely vaan skraapattava oli puhtaaksi. Alle pariin kertaan ruosteen poisto & muunnin litkut, sitten primerit ja pintaan reilusti roiskeita. Onneksi on vielä oikean väristä paikkamaalia sekä kilikalina & sutiversiona. Eihän siitä nyt mikään söpöläinen tullu, mutta ilkiää kuitenkin Vappuajelulle lähteä!

Öljyt pitää muistaa vaihtaa ja selvittää mistä hitosta sitä pakokaasua vielä kabiiniin pukkaa, karsea katku ja savua niin jotta silmiä kirvelee.

21.4.2014
Pari viikkoa hurahti Saksoja humputellessa ja kotio palattua olikin jo kaikki lumet hittohon lähteneet. Joutivatkin jo, en jää kaipaamaan.

Öljyt piti vaihtaa, nipat rasvata jne. vaan flunssalla heitti joten hoitamatta on kaikki. Vaikka talvikilometrejä tuli kovin vähän, niin viime kesän paikkamaalailut on aika surkeata katottavaa. Pohjamaalin kuplat ja rokahtelut kummittelevat uudelleen kaikista putsailuista, pohjamaalailuista ja kikkakolmosista huolimatta. No, eipähän tekeminen pääse loppumaan.

Nyt punkkaan huilimaan.

1.3.2014
Talvi alkaa olla mennyttä kaljua, hyvä niin. Törkeän vähän tuli kilometrejä AMI:llä, ihan silkkaa pihiyttä ja laiskuutta, koska rupesi jurppimaan joka keväinen suolarosojen yms. fixailu. Punikki on edelleen talvehtimassa Kukkupäässä ja voi kuulemma hyvin 🙂

Tänään ajelin AMI:n ulos pressutallista, käyntiin lähti ekalla pyöräytyksellä kun muisti ensin suihkaista hiukka starttidödöä ilmanputsarista sisälle. Pienet siniset tuli putkesta, mutta sehän kertoo vain riittävästä voitelusta 🙂

Pirusti tuli katkua kabiiniin koeajolenkillä ja tarkempi kurkistus ajopelin alle paljasti revenneen sauman keskimmäisessä höpinäpöntössä. Muistelinkin syksyn geokätköretkellä karauttaneeni kantoon jossain Kontiolahden korvessa, mutta vamma jäi tuolloin huomioimatta. Noh, terveeseen peltiin oli sähköliima helppo rötvätä ja tuntui jopa pitävänkin.

PS. Onnistuin sotkemaan tämän perkeleen WordPressin semmoiseen jamaan etten pystynyt lisäämään mitään uusia artikkeleita enkä kuviakaan vaan nyt sentään artikkeleiden lisäys pelittää...

31.7.2013
Oli sopivasti joutoaikaa ja sääkin suosi jotenka heti oli mitä sopivin Kattoluukun lisätiivistelyyn.

Luukku on kätevästi n. 100:lla 9mm mutterilla ruuvattu kehikkoonsa ja melkein kaikki joutuu rullailemaan auki käsipelillä kun mikään moottorityökalu ei oikein mestoille mahdu.

Gummibörsenistä olin käynyt hakemassa laajahkon sorttimentin eri levyisiä ja paksuisia solukumitiivisteitä joista sovittelin sitten kiinnitysrautojen väleihin sopivat zuikaleet. Luukku asettui paikoilleen vielä entistäkin paremmin ja mekanismit toimivat ajatuksen keveydellä kun koko hökötys nousi muutamia millejä ylöspäin katon pinnasta.

Nyt ei kun sitten sadetta odottelemaan!