Acis tuotu suomeen 7.7.1986 verottomana pakettiautona ja sellainen se on nytkin. Konehuoneessa Citroen Visan ilmajäähdytteinen voimanpesä joka takaa tasaisin 80-90km/h tunnissa nopeuden mäkisessäkin maastossa.
Kori ruosteeton, tyylikkään kaksivärinen. Niskatuelliset etupenkit uuden veroisessa kunnossa.
Runko suora ja hyväkuntoinen, ruostevauriot korjattu ja suojattu. Kotelot, kynnykset jne. käsitelty kotelosuoja-aineella.
Acadianessa Kovilin lisävaruste vetokoukku.
Akku uusittu 2019.
Uudenveroisilla vanteilla vähän ajetut TOYO -kesärenkaat sekä kromiset koristerinkulat & pölykapselit.
Tavaratila verhoilematon pintavärinen ja erittäin siisti.
Katsastettu 24.4.2020 klo. 9:15.
Remonttipäiväkirjaa ja kuvia: http://www.hulifer.net/paku/blogi/?cat=18
1.10.2019
Kesä meni vähän liiankin nopeesti ja tänne ei juurikaan uutta höpinätä ilmestynyt.
Acis toimi uskollisena työjuhtana Mutala-Käsämä-Mutala akselilla kuljetellen rakennustarvikkeita, kissoja, kitaroita, fillareita sun muita mukisematta ja pullikoimatta. Kitaroita oon rakennellu peräti 3, pitäisköhän niistä tehä oma osio tänne?
Rumilus - Ugly bastard
Hulitone
Hulibacker
Uudet vetarit ja etupyörän laakerit on hallussa, mutta niitä en päässy vaihtamaan kun särjin käteni ja selkäni eli ne jääpi keväämmälle. Laakerit kuitenkin kiristin ja ne on huomattavasti paremmat, mutta pakko ne on vaihtaa.
Lämpöputket uusin ja kuskinpuolen lämmönvaihtimesta puuttuvan läpän sain Jalpolta ja äkersin sen paikoilleenkin, vivusto vielä vaiheessa.
Tälleen tänään, 1.10.2019. Ulkona sataa vettä ihan simona ja loppuviikolle luvattu lunta.
Onneks oon sisätöissä.
Ainiin, kesällä toimin myös lepakkomiehenä kun Ofra kissa raapaisi Maatiaiselle eksynyttä lepakkoa ja jouduin kaitsemaan sitä viikonpäivät ennen kuin pääsi Oikeeseen hoivaan.
6.6.2019
Kesä tuli, hohtava mamma! Acicsella ajellut kilometrit on ollu kevään ja alkukesän mukavampia hetkiä ja kuljetuskapasiteetti ollut ahkerassa hyötykäytössä.
Joensuun jaoksen kevätretkellä käytiin Kuopiolaisten kanssa Tuusniemellä ja tuolla retkellä sain bongattua vetokoukun Rautalammin Ruhtinaalta. Kuopion Kuoma sen miulle toimitteli ja asennettukin jo. Hiukkasen oli porailtavaa kun ei sattunut reikelit kohdillensa, mutta asettui lopulta kohilleen ja hyvinhän siinä polkutapyörät telineessään kestivät.
Sähköpuolella pukkasi päivänä muutamana hiukkasen haasteita eli johtonippu rintapellin kupeella otti ja päästi kitkeriä savuja. Teippailut ja eristeet oli päässy hapertumaan ja oikosulku-oinonenhan se kylään tuppautui. Metrin verran johtoa joutui fixailemaan, ei paha ja askartelun sivutuotteena sain myös jarrunesteen hupenemisesta syttyvän varoitusvalon toimimaan.
Katsastushommelit huohotti niskaan ja päätin hoidella ne poijes kuleksimasta nyt alkuviikosta. Parit polttimot vaihdoin ja nipat voitelin ja eilen aamulla käytin sitten näytillä Kaltimontien K1:llä. Menihän se läpi, muttei ihan liehuvin lipuin...
Runkonumero oli taas ihan tunnistamaton musta kuoppa lattiassa, mutta siitä ei isompaa numeroa tehty kun Katsastusinsinööri tunnisti kulkimen ja omistajan - sama heppu kuin viime kerrallakin. Isompi haaste oli tyystin pitämätön käsijarru ja holtittomasti lonksuva kuljettajan etupyörä. Joku muu ajopeli jossain muussa paikassa ja tilanteessa ei olisi mennyt läpi, mutta keskustelujen, rukoilun ja partiolaisen valan kautta leima tuli ilman merkintöjä. Todettiin että ainakin etupyörän laakeri on korjattava heti-asap-nyt-just-strax.
Työpäivän jälkeen himpessa rupesin täyttämään lupauksia eli kiristelin käsijarrun, joka rupesi pitämään ja sen jälkeen etupyörän kimppuun. Aca pukille ja pyörä irti. Pyörän napa on vetarin päässä yhdellä 32mm mutterilla joka on vielä sokalla varmistettu. Sokka oli irti / katki ja mutteri sormitiukkuudessa! Shättänä, eipä ihme että hiukka lieppas! Varmistelin meijänn Jakarilta josko miulta hyllystä löytyvä henkilömallin laakeri sopisi vaihtariksi, ei kuulemma käy, joten pihiyttäni avasin mutterin kokonaan, pukkasin vetaria poijes edestä ja täyttelin laakeripesän halvimmalla ja huonolaatuisimmalla Netox vaseliinilla. Sen jälkeen vetari paikoilleen, mutteri kiinni ja pitkällä jatkovarrella riittävään kireyteen, sokka paikoilleen ja pyörä kiinni. Eip lonksunu ennää, jess!
Tein saman tsekin ja huolto-operaation myös apurin puolelle kun sieltäkin sitä klapia löytyi. Mutteri oli kyllä tiukemmalla ja sokkakin tallella, mutta mutteri oli selkeesti pyörähtänyt ja sokka pahoin vääntynyt eli lähössä oli tämäkin puoli. Kyllähän nämä merkit kertoo laakerien lähtölaskennan alkaneen jo toissapäivänä, mutta saipahan vähän jatkoaikaa metsästellä oikeita osia ja tohtii ajella ilman pelkoa pyörän karkaamisesta tahi gummin gulahtamisesta.
24.4.2019
Eilen sää suosi suomalaista tunaria siihen malliin että Acis sai lakisääteiset ja määrämittaiset keväthuollot johon, ainakin miulla, on perinteisesti kuulunut ainakin
- öljyn & suodattimen vaihto, öljy Motonetin semisyntinen 10W/40 ja suodatin taisi olla Mahlen isompi purkki
- olkatappien rasvaus
- vetarien rasvaus
- parit polttimot vaihettu
- tuoreen Karjalaiset kabiinin mattojen alle
- lämmöt ohjattu loksujen sisälle, pitää muistaa kokeilla 2CV Wikin 2 vaijerin kikkaa - nerokas!
- yleistä lukkojen sun muiden öljyilyä ja putsailua
- makkaratikut, retkijakkarat ja -viltti konttiin
Seuraavaksi Vappuajelu! Perjantaina olisi Joensuun jaoksen Katsastuskarnevaalit vaan Acista ei saa vielä tarjota leimalle ja kevään viimeiset Humpat kutsuvat eli Jyväskylä & Oulu be ware!
25.3.2019
Kevät tulee, pakkohan sen on tulla ku talvirengaspakko on ohi ja ainakin täällä Pohjois-Karjalan seuduilla ovat alkaneet vaihtaa jo kesänopeuksia teiden varsille.
Tänään oli niin komee keli että otin Acan takaisin rekisteriin ja aloitin kesäajelukauden. No, eihän sen nyt ihan heittämällä lähtenyt mutta lähti kuitenkin. Akku oli päässyt dementoitumaan talvella vaikka sitä tasaisen säännöllisesti latailinkin Trexin älylaturilla. Silmä mollotti valkoisena Replace batteryn merkiksi. Pöh, on se kumma miten nuo ei kestä - tuokin näköjään hankittu 7/2005 Lapin Akkuhuollosta.
Ak-ku-va liike teki miulle tarjouksen josta en voinut kieltäytyä ja ei aikaakan kun Aca pärähti käyntiin ihan muutaman pyöräytyksen jälkeen. Mahtavata!
Aina ei kerkee miettiä, niinku esim. äsken kun yritin peruuttaa Acicsen ulos pressutallista enkä muistanu että sen perä on 10 cm korkeempi ku tallin oviaukko. Onneks ei menny mitään rikki eikä naapureitakaan ollu kattomassa. Vararengas, ruohonleikkuri, hakkuupölkky ja Voxin kitaravaffari konttiin ja varovasti hivutellen ulos - vot!
Kone kävi nätisti ja kakistelematta ja kaikki lamputkin pelitti eli eikun matot lattialle ja kojarille. Nauratti vaan kun oli niin siistiä, perää voisi ehkä vähän laskea ettei kyntäisi niin etukenossa ilman kuormaa mutta kerkeehän sen sitte kesämmällä.
Kuopion Kuomalta saatua ajovalon kehystä sovittelin paikoilleen, mutta kiinnitykset oli erilaiset eli pitää laatia reklamaatio tai syöttää sen Käsämälle unohtama Mokkula uimalammen äkäsille ruutanoille.
