28.9.2017
Tänään olikin sitten melkomoisen jännä päivä eli karkasin tröistä klo. 14:00 ja karautin Välikankaalle vastamaalatun ID:n kokoamistalkoisiin.
VW-Hemulilta tuli viestiä jo eilisiltana, että ovien kanssa oli ollut ongelmaa eli maali oli noussut ”piikeille”, muttei sentään kiehunut. Maalarimestari oli hionut niitä poikkehen ja vedellyt lisää mustaa pintaan. Kuulemma ei ihan karmiva pinta, mutta ei mitään Bermudankolmiomoottoritasoa. Ymmärtänettä jännäämisen.
Vastamaalatut osat roikkuivat siististi orsillaan ja niitä palanen kerrallaan sitten paikalleen soviteltiin. Olihan niissä pohjissa toivomisena varaa, takaluukkuun jäi kans vähä rosoa, samoin takaloksujen ylä-etureunoihin mutta saa luvan kelvata. Ihan jees ja ok.
Kokoamiseen meni joku 1h 30mins, jonka jälkeen karautin pokkana motaria pitkin himpeen. Kerran meinasi tuupertua, mutta kone tokeni kerta köhäisyn jälkeen.
Seuraavaksi alkaakin sitten kokoiluvaihe, tosin joutunee vähän ostamaan uutta gummia Frankensteinien puodista kun vanhojen ovien tiivisteet ja lasiohjurit melkomoisen muhjua ja kovaa koppuraa.
Jatkuu ensi viikolla…
Armotonta menoa Kuopion tiellä...