Aamulla, no joo. Yöllä käytiin suihkussa kun päivällä ei tule enää vettä - jenkiä paikalla jo niin pirusti että ongelmia veden kanssa.
Päivällä käytiin kattelemassa Mostin nähtävyyksiä, Halosten kökötellessä peräkontissa ja ohjelmaan kuului mm. vuorenhuipulla sijaitseva linna (tulipahan testattua jarrut oikein kunnolla) sekä Guinnessin ennätysten kirjaankin päätynyt St Marian kirkko - sitä kun on siirretty kokonaisena reilut 800m entisten kaivoskuilujen päältä turvaan. Mukava ja lupsakka meno, kyllä turistina on ihanaa!
Loppupäivä sujui entiseen malliin eli sivistynyttä oluen siemailua paahtavassa helteessä välillä kirpparialueella romuja pläräten ja tuttuja moikkaillen.
Tänään olis 20. Maalimankokous kandidaattien esittelyt. Kokousta haaveilevat Suomi, Puola & Espanja. Suomi saattaisi olla vahvoilla perinteen pohjalta eli meillä oli 1st WM sekä 10th WM eli 20th WM olisi luonnollinen putki. Hiukan passiivisesti on kuitenkin esiinnytty, kun sekä Puola & Espanja näyttäytyy vähän joka puolella pitäen kovaa metakkaa itestänsä. Katellaan ny.
Illalla oli maiden esittelyt, Suomella homma sujui mainiosti ja Lindströmin Mikin väsäämä video oli pirun hyvä. Kovasti kyseli jengi, myös ulkomaalaiset, josko sen saisi laajempaan jakeluun...
Aamu sarasti helteisenä ja suussa maistui lievästi krhm. Aamupalaa, hampaiden valkaisua ja yleistä ähinää ja puhinaa. Käytiin ajelemassa koelenkki sätkällä pitkin maaseutua, pirun oli hienoa heillä! Pikkusia kyliä peräkanaa, kaikissa pikkuinen tori jonka toisella puolella kirkko ja toisella puolella kahvila jonka pöydässä liuta ukkeleita oluiden ja kahveiden ääressä. Siistiä!
Mostin keskustassa käytiin kanssa hiukkasen zoppailemassa. Ilmaista on ruoka ja juoma, myös väkijuoma ja niitä hankittiinkin hartaasti ja harkiten.
Illaks leiriin kokkailemaan ja paikkoja tsekkailemaan. Myöhään yöhön istutiin ringissä jaaritellen ja virvoketta vejellen - luvassa siis haikea huominen.
Aamulla herättiin helteeseen ja hmmm, lievään ankeuteen, mutta suihku ja kahvee niin kone lähti käyntiin. Lisää jengiä valui paikalle tasaista vauhtia. Toinen toistaan hienompia laitteita oli niin paljon että meinasi järki lähteä päästä.
Taisipa lähteäkkin, sillä kun lampsimme kirpputorialueelle, ostelin taas ihan vdsti lisää osia ja puunkenkiäkin viemisiksi.
Päivä meni lupsakkaasti sen enempiä yrittämättä, kylmää olutta käytiin olutteltasta tasaisin väliajoin ja moikkailtiin tuttuja... Ja jos joku avasi konepellin, materialisoiduttiin paikalle tarjoilemaan asennusvinkkejä.
Illalla oli avajaiset, soittokunta soitti tättärää ja pippiuu. Puheitakin pitivät mutta ei niitä kukaan kuunnellut.
... Aamuksi tilattu lievä ankeus oli ihan siedettävä ja rouvan kanssa säntäsimme heti herättyämme Wanhaan Prahaan aamupalalle joka oli, ylläri-pylläri, kylmää olutta ja kuumaa kahvia. Lievän turistelun jälkeen palasimme Sklepiin pakkaamaan rojut sätkään ja lähdimme kohti Mostia. Alunperin oli suunnitelmissa lähteä letkassa Nallen, Isoon & Utriaisten kanssa mutta hyö meinasi ajella syrjäteitä ja sehän meille jarruttomille ei passannut. Matkaan lähettiin sitten Venlavetoisesti omin avuin. Prahan liikenne oli edelleen perkeleellisen karmeata jarruttomalle sätkälle ja oli melkoinen ihme että ulos päästiin lommottomin pellein. Vain kerran eksyttiin vastaantulijoiden kaistalle ja oltiin kilkata joku hopeinen ziljardeja maksava mermeri. Onneksi läheltä piti tilanteita ei lasketa!
Riikoset kuittasivatten päässeensä jo alueelle ja löytäneensä mahtavan paikan johon mahtuisi isompikin Suomi -leiri, ongelmana oli kuitenkin lippusiimojen kanssa kuleksivat Sakemannit jotka yrittivät varata parhaat paikat itellensä. Ajat muuttuvat, sakemannit ei - aina ollaan toisen tontille rakentamassa. Perkeleet 🙂
Paikalle päästin siis ehjin nahoin ja leiripaikka mahtavaksi todettiin, suihkuille & vessoille 50 ja kaljateltalle 30 metriä. Usi ja Cecilia olivat näyttäneet hapankaalimaan kakaroille ns. närhen munat ja ilman lebensraumia jäivät he. Oikein.
Leiri pystyyn ja kipin kapin korjausalueelle vonkaamaan jarruremppa-aikaa. Lupailivat ensin seuraavata, eli tiistai aamupäivää, mutta kun kävin osia hakemassa myyntialueelta oli vuoro jaettu vege ja puhuttiin keskiviikosta. Perse, pitäisi olla päivätolkulla sätkättä jumissa ja pahimmassa tapauksessa keskiviikkokin saattaisi kusta jos muissa huolloissa tulisi ongelmia. Päh.
Lievästi kihisten kompuroin takaisin leiriin ja muutaman neuvoa-antavan jälkeen päätin kokeilla klassista konepellin avaus -kikkaa. Tietämättömille : Kun avaa rättärin konepellin missä tahansa sitikkatapahtumassa, niin muutamassa minuutissa paikalle materialisoituu joukko besservissereitä ja usein jopa oikein tekijämiehiäkin. Taisin keretä nostaa varapyörän poijes konepellin alta, kun Räisäsen Olli eli Tuttu Kuoma tuli kysymään jotta ruvetaanko hommiin. No mikä ettei!
20 minsaa myöhemmin jarrut oli kunnossa, pelkkä pääsylinterin vaihto ja kunnollinen ilmaus riitti. Tosin testaamaan ei päässy kun oli tullu vietettyä harjakaisia pitkin päivää. Jesh!
Pitkin iltaa leiriin körötteli lisää suomalaisia ja meitin lähistöllä olivat ainakin Nallet, Isoot, Haloset, Räisäset, Partalat, Utriaiset, Riikoset, Jalppiksen jengi, Laukkasen Juha, Uolan Risto, Leena B poikiensa kera.
Majoitimme Alueelle 2. Alueita taisi olla kaikkiaan 6, joista Alue 1 oli pää tapahtuma-alue, josta löytyi kirpputoria ja krääsäkauppiasta yms. jne. Osia oli kaupan hitosti, ainakin Ruotsiin verrattuna ja niitä tuli hankittuakin melkomoinen kuorma. Ainoo jota ei löytyny mistään oli Eldoon apurinpuoleinen Labinal -munavilkun pohja. Kuskinpuoleisia oli tarjolla kymmeniä... Kotona pitää tehä lista mitä tuli hankittua. Hinnat oli miusta kohdallaan, mutta muutamat valittelivat kovia hintoja esim. Ranskaan verrattuna. Suomeen verrattuna oo & koo. Esim. Mehari-Cassis myi klubi-hinnoin eli n. 30% rabatein ja maksamaan pystyi Visalla. Auts.
