16.6.2015
Monenlaisten sosiaalisten, musikaalisten ja alkoholististen rientojen johdosta ajokkiremoilu on jäänyt ONNEKSI hiukkasen vähemmälle. Tämä ei vihjaa siihen, etten olisi ollut ajokunnossa, vaan ajokit on ollut kunnossa 🙂
Alkuviikosta meillä pyörähti Lapin poika, juurta noitain, joka neuvoi juurta jaksain, Punikkia esimerkkinä käyttäen kuinka myllytetään ja vahataan oikeaoppisesti ihan saaattanan hapettunut maalipinta. Kone miulla oli ennestään, mutten uskaltanut käyttää sitä kun ekalla kokeilulla vetäisin maalit vittuhun yhestä Sätkän lokarin kulmasta. Riitää kun muistaa kultaisen säännön "Ei koskaan kuivalla" ja homma toimii! Spray-putelissa vettä ja vot.
Noh, ID:stä vaihdoin vuotavan apurinpuolen takakokoojapussukan, olin tehny siihen pienen vekin jousikaraa vaihtaessani - ei vuoda ennäh.
Eilen, 15.6.2015 ilmasin takajarrut vielä kertaalleen kun tuntui että takajousitus oikuttelee eli perä valuu aika vikkelään ala-asentoon vaan en tiijä auttoiko. Tosin takajarrusylinterin vaihdon yhteydessä poistin myös ylimääräiset prikat takakorkeudensäätäjän käyttövivusta ja hölläsin muutenkin säätöjä eli oliskohan menny vähän liian löysälle...
Apurinpuolen etujarrulevy rahisee ja hinkkaa ikävästi koko ajan ja selvittelin asiaa jo aikaisemmin eli jarrulevyn reuna kihnuttaa käsijarrusatulan kaareen, näkyvissä selvät naarmut vaan tuolloin korjausyritys päättyi katastrofaalisiin tunnelmiin eli ID tipahti hallitunkilta lähtien vierimään, jousitus ala-asennossa yhä kiihtyvällä vauhdilla edessä parkkeeratun Punikin peräkonttia kohti. Matkalla se rymisteli myös kaatunen tunkin yli jolloin takapyörän etummainen roiskeläppä repesi niittauksistaan. Noh, sain sen pysähtymään raalla voimalla n. 1m ennen rysähdystä. 61kg vs. 1000kg ja 61kg voitti 🙂
Nyt, edellisestä viisastuneena laitoin sekä tunkin & pukin alle ja homma onnistui jo paremmin. Pyörä ilmaan, hämähäkkiasentoon ID:n keulan alle ja jalalla potkimalla pyörä vinhaan vauhtiin ja samalla varovasti laikalla hioin jarrulevyn reunasta sen verran ruostetta ja karstaa pois ettei enää kihnuta. Bueno!
Välillä satoikin sitten niin maan saatanasti, että piti käydä tuvassa tauolla, vaan iltasella kerkesi vielä perehtyä ratin oikeaan asentoon saattamiseen. Viimeksi en saanut rattia nyhdettyä niin paljoa kabiiniin päin että se olisi lähtenyt booreiltaan vaan nyt oli suunnitelma valmis. Esteenä oli n. 10 cm pitkä helevetin jäykkä jousi rattiputkessa, konehuoneen puolella, joka vänkää rattiputkea ohjausakseliin päin. Jousi pysyy paikallaan putkessa olevalla klemmarilla jossa on mulkeromainen n. 4mm neliökanta johon ei löytynyt käybää avainta mistään. Pihdeilläkään ei lähtenyt. Noh, eilen sitten kaivelin Rättisitikan akseliston kiinnityspultin, jonka kovuus on 12(?) eli pärkkkleen kova ja rälläköin siihen käybäisen uran. Pienen viimeistelyn jälkeen avain sopi kuin nakutettu, jes.
Jousi tuntui ihan helevetin jäykältä, joten silkkaa pelkuruuttani laitoin hätävarapaniikkilisäklemmarin n. 2cm virallisen alapuolelle eli jos se jousi tulee sieltä saatanallisella voimalla ulospäin niin ei karkaa ihan tehostimelle asti... Ja vittu, kyllähän se sieltä aika napakasti kilahti varaklemmiin asti 🙂 Tuo 2cm lisälöysä riittikin justiinsa siihen että putken sai irti booreistaan ja pyöräytettyä oikeaan asentoon. Sitten eikun orkkisklemmari kiinni ja apuklemmi vege ja testaamaan... Kojarilla huomasin että ratti meni vähän liikaa myötäpäivään, pitäis olla abou klo. 7:00 ja nyt se on about 8:00 vaan olkoon.
Juu, samalla kun suoritin em. räpellystä, niin nykäisin rattia vähän kabiiniin päin eli seuraavaan koloseen alapään booristaan ja jumaleissön että toimii nyt herkästi ja rahinoitta!
Jaa, kävin myös tankilla...
Heh-heh, ajettu 333,3 km ja bensaa meni 53,3 litraa eli sehän tekee n. 16l/100km. Ei o ihan halavin harrastus tämä 🙂
Niinpä juupa, jarrulevyjen kanssa painiskellessani hokasin että multahan puuttuu prkle, pohhjapanssari ja jarrujen jäähdytysputket yms. hilut kokonaan - onneks Lohjalta löytyy. Sinne pitää mennä rekalla roinaa hakemaan!
Tämmöstä tällä kertaa täältä Mutalan ID -hoitolasta.