14.3.2009
Kävin Onttolandiassa vaihtamassa Pakuun uuden yksi kurkkuisen kaasarin, viimevuotisen Cassiksen kimppatilauksen peruja - Made in Argentiinalandia, sekä purkamassa ylimääräisiä mittareita poijes. Siivosin myös valkosivut talteen, paljon sympaattisempi on harmailla vanteilla ilman ylimääräisiä krumeluureja - etenkin kun ryvettyvät tälleen rapatalvella heti ihan hirveeks.
Kaasarin vaihto meni kätevästi, mutta koeajolla se pirulainen tulvi ku Vääräjoki - neulaventtiili tai koho jumisa tai roska jossain. Paku hyytyi puolen kilsan päähän pajalta, enkä ilenny soitella ketään kaveriksi. Työntelemään joutui siis isseksensä puolisen kilsaa vaan onneks oli sula tie, piti Converse. Vaiva tokeni avaamisella ja valohoidolla. Jalpo kyllä varotteli jotta kerjään verta nenästäni kun pyörittelen Solexia pitkin lattioita ylös & alaisin vaan besservisserinä nimittelin häntä nalkutavaksi keski-ikäiseksi naiseksi ja jatkoin kolistelua 🙂 No, paha sai palkkansa, taas.
Pakokaasut mittailtiin ennen ja jälkeen, vanhalla kaasarilla n. 2 ja samoihin taisi jäädä uudellakin. Tehtaan säädöillä näytti mittari 8 (kuva). Ajellaan nyt ensteks ja säädetään kun on tullut tutuksi.
Viime viikolla tuli myös kromatut takapuskurit saksojen maalta jotka vois joskus, seuraavan restauroinnin yhteydessä viimeistään, vaihtaa taakse. Hienot ja mainiot ovat ne. Samanlaiset taitaa muuten olla yhessä Oululaisesa 50 -luvun puna-harmaassa sikasiistissä AZU:ssa.
Mittarinlukema 27792.