... ihan helevetisti, yäk... Eli herättiin jo ennen kahdeksaa kaatosateen käänteisiloiseen ropinaan teltan kattoon. Sade taukosi hetkeksi ja aamukänkkäily saatiin loppumaan ripeällä leirin purkamisella ja isommilta vahingoilta vältyttiin.
Aamupalaa ei sateessa jaksettu väsätä vaan ostettihin se pöytiin tarjoiltuna Jardin tiskiltä, 15 paikallista - ei paha. Etenkin munakas oli kerrassaan helevetin maistuvata. Kello 09.30 lähettiin puikkelehtimaan rekkajonon mukana kohti Varsovaa, lämpöä sateesta huolimatta +20C. Kovasti sai olla valppaana isompien ja vähän pienempienkin ajokkien sujahdellessa ohi sekä vasemmalta & oikealta. Matkanopeudet passaa sätkälle oikein mainiosti ja hätiä ei ole eikä mitiäkään jos muistaa heittää suomalaisen keskiviivalla kyyläys ajotyylin rajan taakse.
Hitto että oli pitkä suora siinä jossain välissä, lyötiin Kartsanin kanssa vetoakin pituudesta - toinen veikka 3 km, toinen 5 km, mutta matkamittari kertoi totuuden ja se pirulauta oli 31 kilsaa!
Brokissa klo. 11.30 pyörähti mitariin 42000.
Aivan sattumalta huomattiin n. klo. 11.30 tienposkessa vaatimaton kyltti jossa luku tylysti "Treblinka" ja käytiin kattoon oliko se se. Oli se. Huh-huh. Hiljaiseksi veti. Paikalla tavattiin myös erittäin seurallinen bussikavaljeeri, ranskan-puolalainen entinen 2CV:n omistaja joka tarjoili meille jättibussistansa kuumat vedet pikakahveja varten ja pidettiin siinä sitten pikkuruinen piknikki ennen matkan jatkamista. Eipäs aamulla olis tullu mieleen, että iltapäivällä istutaan Treblinkan parkissa piknikillä lohivoileipiä popsimassa. Matka jatkui klo. 14.03.
Päivä jatkui mahtavan hiostavan helteisenä ja pysähdyttiin ostelemaan juotavat hiivatin isosta rekkaparkista. Valtava hiekkakenttä, jonka keskellä hurisee 50 jättirekkaa ja jota kiertää rivi pikkuruisia puoteja jotka kaikki myö CB -radio kamoja, rekkojen osia sekä erilaisia rekkojen tuunauskamppeita. Paikalla luonnollisestikin tuntihotelli. Villin lännen menoa parhaasta päästä!
No, tuntihotellinkin funktio selvisi muutama 100 metriä parkin jälkeen... Aiemmilla tieosuuksilla oli wanhoja ukkoja ja mummoja kauppaamassa tuotteitaan kuten mustikoita, kirsikoita, omppuja ja sieniä. Tällä osuudella oli hyvinkin nuoria mummoja kauppaamassa tuotteitaan... Ja ne ei ollu mustikoita, kirsikoita, omppuja eikä sieniäkään.
Tankkailla piti klo. 18.30 ja menovettä meni 16l, mittarinlukema 42234.
Kuuma kun oli, Punikin jarrut rupesi reistailemaan oikein tosissaan. Vinkumista, laahailua ja puoltamista oli kyllä jo aiemminkin vaan nyt kuljien meinasi tuupertua tyystin. Ei liikkunut lain, jarrut sauhusi, loota vonkui ja kone vaikeroi kun kompuroitiin klo. 20.00 Parkkiin yöksi. Mittarinlukema 42285. Leirintäalue joku sporttileiri, hieno mesta. Kamppeet oli edellisyön jäljiltä märät kysyttiin mökkiä joka löytyikin kätsästi - molemmlille pareille omat kerrokset. Jeps! NO, mökkinaapureina 6 kpl teinejä joilla iloinen Vodkarinki ja laulun loilotus yhteisellä terassillamme. Jeps! Onneksi tarjosivat meillekin. Nam! Kari joutui tosin ensteks paikkaamaan puhkomansa ilmapatjan mutta sen jälkeen kaikki olikin helppoa, hauskaa ja mahtavaa.
Yöllä posahti niskaan ennätysukkonen, joka jytisti niin kovasti että teinipartio pakeni mökiinsä piiloon ja myö päästiin ihailemaan valo- & äänikollaashia oikein pöydän ääreltä käsin.
Aamu oli ankea, mutta sitähän sitä tilattiin 🙂