27.9.2017
Eilen oli suunnitelmissa että karkaan röistä klo. 14:00, jolloin puretaan ID suoraan maalaamon koukkuihin, mutta VW-Veitikka soitteli että ku hää oli menny pohjia viimeistelemään aamusella niin Maalarikurko olikin jo joutessansa purkanut koko katiskan valmiiksi!
Yllättäin ja pyllättäin palautetta tulikin ovista, joiden hiontaväri ei kestänytkään perinteistä Tinneri-testiä vaan tarttui riepuhun. Lokareissa ko. ongelmata ei esiintynyt. Auts 🙁
Huristelin Maalaamolle palaveriin ja pellit todellakin roikkuivat jo matkalla maaliin, VW-Samperi oli käynyt kaikki osat läpi karhunkielen kanssa ja yhdessä siinä sottailtiin, mitä ovien kanssa oikein tehdään. Järkevin ja varmin vaihtoehto oli, että vetäistään kaikki vielä DP40:llä jonka pitäisi hoitaa suojamaalin tehtävä riittävästi ja pintavärin ei pitäisi aiheuttaa ongelmia. Muutamia skrubuja vielä bongailtiin ja siivottihin sileeks.
Seuraavaksi kipin kapin tien yli maaliostoksille Hirvosen Pentille, josta myrkyt mukaan pienen venttailun jälkeen ja takaisin Pajalle - jossa Maalarimestari oli jo vetäissyt DP40:set pintoihin, kun oli sattunut omasta maalikaapista sopivasti löytymään. Superrrrmies 😀
Maalit saatuansa hää hääsi miut poikkehen ja tuumi, että tuut sitte torstaina kokoamaan ja viet katiskasi hiitehen täältä. Mukavasti kerkee maalit kuivua n. 2 vrk ennen kuin märkään, koleaan pressutalliin ajetaan kokoamista odottamaan.
Hitto kun saisi jonkun muun talvisäilön tuon pressuhelvetin tilalle, se kun tosiaankin on niin tolkuttoman märkä että keväällä kaikki on taas ihan ruvella.
Prkl.