11.5.2015
Suunnitelmissa oli alunperin, että hoidan vuotavan katon kuntoon ettei vasta fixatut verhoilut tärvelly vaan toisin kävi. Etupään hydrauliikkavuodot yltyi nopeasti niin pahoiksi, että vihreistä lammikoista suuttui sekä tutut että vieraat. Viherpiipertäjät seurasivat aurinkosähköautollaan plakaatteja heilutellen ja iskulauseita hoilaten. Perkeleet.
Viikonloppu meni mukavasti aurinkoisessa kelissä Karhua kaadellen ja patioita rakennellen vaan tänään röistä päästyä tartuin pässiä munista ja aloitin kovasti kauhistelemani etulokarien irrotuksen ja siitä edelleen ohjaustehostimen irroittelun. Tai piti aloitella, mutta kun homma sujui niin kätevästi niin purinkin sen jo kokonaan poikkehen.
Pelkurina kuvasin joka hiivatin mutterin ja johtoliitoksen jonka avasin että osaan joskun läjätäkin projektin, mutta kovin oli suoraviivainen ja nopea homma. Lokarit oli pirun painavat vaan kyllä tuo irroittaminen onnistuu yksinkin, kokoamiseen pitää huhuilla apuvoimia. Ite loksut oli ihan kohtalaisessa kunnossa, hitsattu sieltä ja täältä. Pirusti kittiä ja, uskokaa tai älkää, uretaania - seitana. Apurin puolelle sisälokarin ja ulkopinnan väliin näyttäisi olevan spruutattu koiran paskakikkareen kokoisia uretaanimatoja! En ruvennut niitä tarkemmin sörkkimään kun oli kiirus päästä ohjauksen kimppuun. Toivottavasti ovat koiran paskaa, vähemmän olis riesaa 🙂
Soittelin Lohjalle ja Kuopioon täyspäisemmille, joilta varmistelin ID:n oikeaoppisen pönkittämisen, nostin jousituksen yläasentoon, ID pönkien varaan ja sen jälkeen hyökkäsin ohjauksen kimppuun. Sitrosen työkalulla (tai ite kursitulla kopiolla) sihtailin, jotta linjassa on ollunna aiemmin ja työkalukin tuntui soveltuvan sille suunniteltuun käyttöön. Hyvä homma.
Kaikki mutterit ja röörit olivat rypeneet tuhdisti LHM:ssä eli helposti aukesivat. Akkukotelon ja LHM -purkin irroituksen jälkeen testailin vielä koneen käyntiä, jotta ohjauksen asennuksen jälkeen pääsee testailemaan mahdollisia vuotoja ja korjaamaan ne ennen turhaa kokoilua.
Tämän jälkeen hydraulikkajärjestelmä paineettomaksi ja tehostimen irroitukseen. Kaiken varalta merkkailin vipujen asennot yms. että saa kohdalleen, mutta Sitroselta tuli kyllä niin hyvät asennusohjeet että tokko niitä tarvitaan.
Siellä sun täällä kirjoiteltiin ja kertoiltiin, että jäähdytin pitäisi ottaa irti tai ainakin löysätä että tehostin mahtuu pois, mutta päätin kuitenkin kokeilla pujottelua syyläriin koskematta ja loppujen lopuksi helpostihan se sieltä alta putkahti. Pientä vekslailua vaadittiin, mutta voimaan tahi perkelettä vahvempiin voimasanoihin ei tarvinnut turvautua.
Koko koneen alapuoli, vaihdeloota, putket, johtoniput yms. jotka sijaitsivat vuotavan tehostimen ympäristössä, ovat saaaatanallisen töhkän peitossa. Millähän hitolla ne saisi putsattua järkevästi… Tokihan ne painepesurilla lähtee, mutta tuo sotku kun valuu pihalle niin tulee kotiväeltä keppiä niin että Ranska näkyy. Näkyiskin. Tai näkyyhän se kohta kun lähetään Pariisiin lomailemaan, mutta sen on eri juttu.
Mieli olis tehnyt ruveta asennushommiinkin, vaan tuli onneksi ilta ja pakko tulla sisälle treenaamaan viululla Klezmer ja Gypsy Jazz -läksyjä - jännää hommaa nekin!
Juu, samalla pitäisi vaihtaa päävaraaja ja se hemmetin jarruventtiili (?). Varaaja sentään näkyy kun tarpeeksi kurkkiii vaan se jarruventtiili on p-a-h-a! Missä hitossa se luuraa ja mistä kautta sen kimpppuun pääsee???
Juu ja pakoputkisto vaihdettava myös samalla rytinällä.
Juupa juu, etupään ruostesuojaustakaan ei sovi unohtaa.
Ääääh.