14.6.2009
Monelaisten remonttien päivä!
Aamulla oli vähän nahkeeta kun punaviinin jälkitauti hidasti elin- ja aivotoimintoja. Kaiken lisäksi pamahti hirvee ukkosmyrsky, jota jatku puolille päivin. Askarteleen pääsi vasta sitten...
Jarrujen kanssa taistelin aluksi, apurinpuolen käsijarru pruukasi jäädä päälle ja niin se tekee sitä edelleen - tosin vähän vähemmän onneksi. Yleistä laahausta oli havaittavissa kaikissa pyörissä, mutta tilanne helpotti kun säädin pääsylinterin käyttötankoa puolisen senttiä kauemmas.
Aurauksia säätelin vähän sinnepäin, homma tehtävä paremmin kunnon työkaljuilla. Samoin etuvaloja suuntailin matolootan kanssa, vähän sinnepäin nekin 🙂
Apurin olkatappi ihan HOLTITON, vittu joo. Kaikki rojut vaihdoin viime keväänä, kilometrejä nolla. Perse-perse, siihen kaatuu mitä todennäköisemmin rekisteröinti... Taitaa olla koko tukivarren vaihto edessä.
No, siitä huolimatta lähdin koeajolle, jos ei ny muuta niin voi miettiä latausta ja saapi tankattua. Jeh, tankille ja 18 litraa 98:a reikään - vot, bensamittari toimii! Asemalta poijes ja kynnyksen kohdalla SAAAAATANANMOINEN PAMAUS ja vasen etukulma kyntää maata! Perkele! Joka puolella pörrää autoja, pakko raahautua risteyksen yli ja Ostarin parkkiin jossa vaurioita tutkimaan : lokari lennähtäny irti - mutta ei kovin pahoja kolhuja... Kurkistus kulkimen alle kertoop jotta jousivarpa roikkuu vapaana, silmukka luistanu kierteeltään. Huh, eikä tietenkään tunkkia mukana. Kännykkä onneks oli, eikun apuva jahtaamaan - Jalpo Onttolassa Caminaa laitamassa ei malta lähtee. Seuraavaks jahtaileen Räisäsen Olanderia, kotona oli hän ja sanoi tulevansa tunkin ja jousivarvansilmukan kanssa oitis. Pirusti käy jengiä kattelmassa kenottavaa Eldoa, mutta onneks älyävät pitää turpansa kiinni 😉
No, Ola tuli tunkkeineen ja varttia myöhemmin homma kondiksessa. Aiemmin paikallaan ollu silmukka oli sahailtu ihan tyngäks, jenkaa 10 mm - ei ollu kestänny. Pikainen tsekki kertoi, että muissa silmukat oikeenlaiset. Mistähän mie tommosen paskan on löytänny?
Renkasta potkiessa mainittin latausongelmasta ja Olli tsekkas kytkennät ja sano jotta päin persettähän nämä on - niinpäs onkin! Hää piti pikaisen autosähköoppitunnin kampea, kung-fua ja karatea apuna käyttäen ja miekin ymmärsin miten kytkentä on tehtävä. Menin kotio ja tein sen niin ja vot - nyt lataa!
Seuraavaks laitteleen loppuja remonttilistalla olleita hommia eli matot (Franzosen wanhus gummimatot, komiat), penkit ja niihin viltit peitteeks, johtojen teippausta, jarrujen uudelleen läpikäynti, oviverhoilut paikalleen, mitäs sitä muuta nyt olikaan...
Hitto kun harmittaa tuo olkatappi, kun on muuten niin pirun napakan tuntuinen muumio. Huomenna joka tapauksessa KGB:lle näytille ja pahimmassa tapauksessa trailerilla kotio 🙂