Kuukausi: toukokuu 2015

   

13.5.2015
Klezmereillä ja Gypsy Jazzeilla itteni Konsalla häpäistyäni säntäsin ID -remoon ja jatkoin siitä mihin eilen jäin eli päävaraajan ja jarruventtiilin vaihtotalkoita. Aikani turhaan jahuttuani totesin että helpointa on purkaa koko päävaraaja kiinnikkeineen ja kaikkineen hevon hittohon jolloinka saisin tilaa myös jarruventtiilin vaihtoprojektiin.

Jonkun pitkän tangon, oliskos ollu vaihdevipu ja pari korkeapaineputkea ja yhen plöröpuolen putken irrotettuani tilaa alkoikin olla varsinaisten kiinnityspulttien irrotteluun ja pian (3h kuluttua) liukas vihreä mollukka oli irti. Oli näköjään mallia halpis eli huoltovapaa eli ongelmajätettä versio.

Kun päävaraaja hiluineen oli irti, pääsikin sitten jarruventtiilin yllättävänkin helposti käsiksi. 4 kpl 8mm mutteirilla kiinnitettyä painepuolen putkea irti ja pari klemmarikiinnitteistä plöröputkea vex, sitten kabiiniin josta 2 kpl 11mm pulttia jarrupolkimen juuresta irti ja sitten kolahtikin jo konehuoneessa kun venttiili tippui auton alla olevaan rasvaiseen liejuun. Joutikin, vuotava oli se. Järkyttävä määrä on kyllä nuita LHM -paluupuolen putkia konehuoneessa ja niissä jokaisessa vielä haaroituksia sinne sun tänne ja jokaisessa haaroituksessa vielä klemmareita ja nippusiteita kaikissa sateenkaaren väreissä eli paskan ruskeina.

  

Kah, jarruventtiilistähän puuttui kokonaan (tai onhan se siinä joskus ollut, mutta sen tilalla oli mustaa pikistä räkää) kabiinin suuntaan tuleva kumitissi johon jarrupolkimessa oleva käyttövipu painaa. Eipäs kumma että kuskinpuoleinen poikkipalkki on LHM:mällä kyllästetty ja jarruventtiilin alapuoli konehuoneessa hirveessä töhnässä. Tilanne tulee muuttumaan!

Huollettu venttiili naftaliinista, tiivisteen reikiin, maalarin teipit päälle ja sitten paikalleen sovitteluhommiin - heleppoo oli ku heinänteko. Etummainen yläputki hiukka nahnisteli kierteelle mennessään, mutta kyllä sekin lopulta asettui. Toivottavasti ei menny tiiviste ruttuun, ei huvittaisi uudelleen purkaa...

 

Päävaraaja oli yllättävänkin tiukasti jalustassaan ja rikoin perinteiseen hätähousutyyliini viimeisen ehjän 2CV:n öljynsuodattimen irrotusavaimen ennen kuin turvauduin isoon vasaraan ja tuurnaan. Lähtihän se, perkkele!

Huolellinen putsaus ja sitten... olikin tullu pimeetä jotenka laitoinkin kamat jemikseen ja läksin sisälle. Nyt maistelen hiukka Jägermaisteria ja kuuntelen Tekramütisch -yhtyeen uutta, piakkoin julkaistavaa superkummallista äänitettä TM5/2015.

Siistiä ja mahtavaa oli ID -miehen keskiviikkona.

  

12.5.2015
Tänään kävin sitten ostamassa montaa monituista myrkkyä sekä niiden imeytykseen sopivata mattoa ja taisipa mukaan tarttua säkillien Wurstin jotain raettakin. Saato olla kyllä makkaraakin.

Jaoksen kuukausikokouksen jälkeen, orastavan sateen edessä, kiiruusti kompura tulille ja sen pesupulloon rasvanpoistopesuainetta. Nimeä en ny muista, mutta jotain hiukkasen Brake cleaneria miedompiaa - hyvin lähtee paska, mutta ei kirvele niin kovasti kun silmiin menee 🙂 Alle rasvanimeytysmattoa ja sitten liipasin pohjaan.

Pari pullollista suihkutelin paineella pahimpiin sotkuihin eli käytännössä koko konehuoneeseen ja jätin toviksi muhimaan. Sen jälkeen Kärkkeri tulille, pienet huuhtelut ja sitten Tehopesua perään. Parisen tuntia turasin ja paljon sieltä skeidaa ropisi vaan paljon sitä jäi. Jumankauta miten tiukkaan on tamppautunut vuosien saatossa, tosin hyvä puolihan tuossa on ollut ettei ole juurikaan paikat päässy ruostumaan!

Matkahuollosta tuli kanssa infoutta jotta sinne on putkahtanut parikin lootikkoa meikän nimellä, toinen Sitroselta jossa mm. pakoputken haitarissimo ja pientä tilpeä & hööriä, toinen isompi Hollolasta jossa ID:n vetokoukku. Koukkuhan oli oikein hyvä ja siisti ja pienellä skraapailulla ja maalailulla sen voisi Iitan perseeseen tunkea. Kyllä kelpaisi sitten kääpiö-Heinemannia kesän rientoihin hinailla tahi polkutapyöriä kuljetusräkkiin sovitella. Kiitokset Vinoilijalle, hyvä on vehje!

Tälleen tiistaina. Tulossa 4 päivän vapaat ja joka päivälle kaatosadetta luvassa, kiitti vitusti vaan Esteri.

11.5.2015
Suunnitelmissa oli alunperin, että hoidan vuotavan katon kuntoon ettei vasta fixatut verhoilut tärvelly vaan toisin kävi. Etupään hydrauliikkavuodot yltyi nopeasti niin pahoiksi, että vihreistä lammikoista suuttui sekä tutut että vieraat. Viherpiipertäjät seurasivat aurinkosähköautollaan plakaatteja heilutellen ja iskulauseita hoilaten. Perkeleet.

Viikonloppu meni mukavasti aurinkoisessa kelissä Karhua kaadellen ja patioita rakennellen vaan tänään röistä päästyä tartuin pässiä munista ja aloitin kovasti kauhistelemani etulokarien irrotuksen ja siitä edelleen ohjaustehostimen irroittelun. Tai piti aloitella, mutta kun homma sujui niin kätevästi niin purinkin sen jo kokonaan poikkehen.

Pelkurina kuvasin joka hiivatin mutterin ja johtoliitoksen jonka avasin että osaan joskun läjätäkin projektin, mutta kovin oli suoraviivainen ja nopea homma. Lokarit oli pirun painavat vaan kyllä tuo irroittaminen onnistuu yksinkin, kokoamiseen pitää huhuilla apuvoimia. Ite loksut oli ihan kohtalaisessa kunnossa, hitsattu sieltä ja täältä. Pirusti kittiä ja, uskokaa tai älkää, uretaania - seitana. Apurin puolelle sisälokarin ja ulkopinnan väliin näyttäisi olevan spruutattu koiran paskakikkareen kokoisia uretaanimatoja! En ruvennut niitä tarkemmin sörkkimään kun oli kiirus päästä ohjauksen kimppuun. Toivottavasti ovat koiran paskaa, vähemmän olis riesaa 🙂

  

Soittelin Lohjalle ja Kuopioon täyspäisemmille, joilta varmistelin ID:n oikeaoppisen pönkittämisen, nostin jousituksen yläasentoon, ID pönkien varaan ja sen jälkeen hyökkäsin ohjauksen kimppuun. Sitrosen työkalulla (tai ite kursitulla kopiolla) sihtailin, jotta linjassa on ollunna aiemmin ja työkalukin tuntui soveltuvan sille suunniteltuun käyttöön. Hyvä homma.

Kaikki mutterit ja röörit olivat rypeneet tuhdisti LHM:ssä eli helposti aukesivat. Akkukotelon ja LHM -purkin irroituksen jälkeen testailin vielä koneen käyntiä, jotta ohjauksen asennuksen jälkeen pääsee testailemaan mahdollisia vuotoja ja korjaamaan ne ennen turhaa kokoilua.

Tämän jälkeen hydraulikkajärjestelmä paineettomaksi ja tehostimen irroitukseen. Kaiken varalta merkkailin vipujen asennot yms. että saa kohdalleen, mutta Sitroselta tuli kyllä niin hyvät asennusohjeet että tokko niitä tarvitaan.

  

Siellä sun täällä kirjoiteltiin ja kertoiltiin, että jäähdytin pitäisi ottaa irti tai ainakin löysätä että tehostin mahtuu pois, mutta päätin kuitenkin kokeilla pujottelua syyläriin koskematta ja loppujen lopuksi helpostihan se sieltä alta putkahti. Pientä vekslailua vaadittiin, mutta voimaan tahi perkelettä vahvempiin voimasanoihin ei tarvinnut turvautua.

 

Koko koneen alapuoli, vaihdeloota, putket, johtoniput yms. jotka sijaitsivat vuotavan tehostimen ympäristössä, ovat saaaatanallisen töhkän peitossa. Millähän hitolla ne saisi putsattua järkevästi… Tokihan ne painepesurilla lähtee, mutta tuo sotku kun valuu pihalle niin tulee kotiväeltä keppiä niin että Ranska näkyy. Näkyiskin. Tai näkyyhän se kohta kun lähetään Pariisiin lomailemaan, mutta sen on eri juttu.

Mieli olis tehnyt ruveta asennushommiinkin, vaan tuli onneksi ilta ja pakko tulla sisälle treenaamaan viululla Klezmer ja Gypsy Jazz -läksyjä - jännää hommaa nekin!

Juu, samalla pitäisi vaihtaa päävaraaja ja se hemmetin jarruventtiili (?). Varaaja sentään näkyy kun tarpeeksi kurkkiii vaan se jarruventtiili on p-a-h-a! Missä hitossa se luuraa ja mistä kautta sen kimpppuun pääsee???

Juu ja pakoputkisto vaihdettava myös samalla rytinällä.

Juupa juu, etupään ruostesuojaustakaan ei sovi unohtaa.

Ääääh.

Täällä kuvagalleria ohjaustehostimen irroituksesta!

   

7.5.2015
Verhoilut on KAIKKI nyt jetsulleen niin hyvin kuin ne meikäläisen budjetilla saapi. Repsottavat ovipahvit on korjattu ja paikoillaan. Rätit ja lumput putsattu puunattu ja paikoillansa. Etupenkit vaihdoin keskenään ja pienen äkerryksen jälkeen asettuivat jopa nätisti kohdallensa. Järkyttävän painavat oli isseksenä paikoilleen asetella, koko ajan oli pelko persiessä että penkki keikkaa johonkin suuntaan ja rikkoo näpit mennessänsä vaan pintanaarmuilla selvittihin.

Viime elokuussa, kun ID tuli taloon, ihan ensimmäinen hankinta edelleen vaihtamatta olevien takahydeputkien lisäksi oli etupenkkien niskatuet. Kuorman tultua Sassenilta asensin tuet oitis ja samoihin aikoihin sitten huomasin hukanneeni Liiterin, eli askartelumörskän avaimet. Juuri suoritetun penkkien putsaus & vaihto-operaation yhteydessä laitoin paikoilleen myös Kouvolasta saadun selkänojatuhkiksen ja siinä yhteydessä irrotin penkkien takalevyt - ette ikuna arvaa mitä sieltä löytyi 🙂

      

Kesäkumit heivasin kanssa alle. Meinasin ensin ajella kitkoila ympäri vuoden, vaan mukavuuden halu voitti laiskuuden ja eilen laitoin Misukat alle. Onhan ne nyt ihan eri planeetalta ku 280€ Typhoonit!

Perkele, seuraavaksi oliskin sitten hiukkasen haastavampaa askaretta eli ohjaustehostimen, jarruventtiilin ja päävaraajan vaihtourakka. Viikon päästä olisi sopivasti pitkät vapaat ja jos sää vaan sallii niin sillo pitäis yrittää kerätä voimia ja rohkeutta.

Helevatti, kattotiiviste vuotaa solkenaan vedet kuskin penkille. Uusi tiiviste on jo hallussa, mutta mitenhän ison urakan katon irrotus poikii? Lähteeköhän se edes irti, sikaflexia ja silikonia tuubitolkulla spruutattu joka rakoon.

Patonkin D -tiimille kyssäriä!

PS. Täällä vuotavan katon korjausdokunen (pdf)